Elämä on ikuisesti tässä ja nyt. Läsnä olossa.

Maa on sielujen kiintoisa oppikoulu polariteetti- ja erillisyysharhoineen.

Kukaan ei täältä lähtiessään saa mitään aineellista mukaansa. Hyvä tapa elää on jakaa ylimääräinen lähimmäisten kanssa. Kenellä se on aikaa, kenellä omaisuutta. Näin syntyy yhteisöllisyys.

Henkinen kehitys on ikuista omaisuutta, ja siksi tavoiteltavaa.

Olen periksiantamaton oikeudenmukaisuudessa. Minulla on varaa antaa periksikin, jos katson asian sitä vaativan, eikä se loukkaa oikeudenmukaisuutta.

Ilmiöitä ja kulttuureja on tarkasteltava siitä näkökulmasta, missä määrin ne tuottavat hyvinvointia ja missä määrin kärsimystä. Tällä perusteella kulttuurit eivät ole samanarvoisia. Meidän on pidettävä hyvää huolta pitkälle kehittyneestä demokraattisesta, yksilön vapautta, tasa-arvoisuutta ja koskemattomuutta kunnioittavasta suomalaisesta hyvinvointikulttuuristamme.

Suomalainen hyvinvointivaltio kärsii EU-eliittiä mielistelevien päättäjien tuhotöistä, vihervasemmistolaisesta marxilaisen ideologian pakkosyötöstä ja valtamedian välittämästä vääristyneestä tilannekuvasta (disinformaatio). Suomen taloudellinen ja moraalinen hyvinvointi on rapautunut vauhdilla.

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.

Suomi tarvitsee paluun todellisuuteen.