Yhteystiedot

Puheenjohtaja
Teuvan Perussuomalaiset ry
Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
ennukka76(at)hotmail.com



HUOMIO - OBS:

UUDISTUNUT KOTISIVU ELIISALLA TYÖN ALLA!

Tuulivoiman suojaetäisyydestä Teuvan kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen jäsenille

Keskiviikko 1.11.2017 klo 16:15 - Eliisa Panttila

Äystööläiset ovat ilmaisseet reippaasti tahtotilansa asuinalueelleen työntyvää tuulivoimateollisuussuunnitelmaa kohtaan ja esittävät 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Kunnanjohtajan eilisessä blogissaan esittämä tulkinta kunnassa määritellyn suojaetäisyyden lainvastaisuudesta on kyseenalainen. (Näin voisi ehkä väittää tuulivoimatoimijan edustaja, mutta monet heidän väitteensä ovat osoittautuneet paikkaansa pitämättömiksi.) Kaikki mitä ei ole laissa määrätty ei suinkaan ole lain vastaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveellistä, turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä. Tuulivoimateollisuuden on todettu tuovan haittoja kuntalaisten asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Suojavyöhykkeen voi katsoa (varovaisuusperiaatteenkin nojalla) suojaavan asukkaita haitoilta, joita ei vielä täysin tunnisteta. Näin kuntalaisten suojaksi kunnassa linjattu suojaetäisyys on maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen. Se on linjaus, jota huomioiden kunnanvaltuusto ja -hallitus toimeenpanee tehtäväänsä kunnan maankäytön toteuttamisessa. Vastaava suojaetäisyys on käytössä jo ainakin Uudessakaupungissa, Porissa, Pyhäjoella, Raahessa, Mustasaaressa, Hollolassa, Asikkalassa ja Kuortaneella.

Kunnanhallitus on ottanut vastaan informaatiota tuulivoimatoimijalta, mutta ei ole kutsunut tasapuolisuuden vuoksi iltakouluunsa alan haittoja tuntevan kansalaisjärjestön edustajaa. Useilla kunnanvaltuutetuilla / kunnanhallituksen jäsenillä on sidoksia maanomistajina tai sukulaisuussuhteen kautta tuulivoimatoimijoihin / edunsaajiin, mikä saattaa aiheuttaa puolueellisuutta päätöksenteossa. Olisikin reilua asiaa jatkossa käsiteltäessä tuoda esille omat sidokset alaan. Meidän on kuitenkin kuntalaisten valtuuttamina tarkasteltava asioita monesta näkökulmasta arvioiden, jotta saadaan aikaan laadukasta päätöksentekoa.

Onko kunnahallitus avoin / halukas tarkastelemaan asiaa muista näkökulmista kuin taloudellista etuaan ajavan tuulivoimatoimijan ja taloudellista etua toivovan maanomistajan näkökulmasta? Voiko kuntalainen luottaa siihen, ettei kunnanjohtaja ja kunnanhallitus toimi jossain määrin ohjaillusti, puolueellisen tiedon varassa? Kyse on viime kädessä siitä, uskalletaanko Teuvalla tehdä kuntalaisten tahtoa kunnioittavia itsenäisiä päätöksiä. Löytyykö johtajuutta, ns. munaa, vai toimitaanko pultut tutisten tuulivoimatoimijan toiveiden mukaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuulivoima, suojaetäisyys, Äystö, kunnanhallitus

Kallis ja saastuttava turhake

Keskiviikko 4.10.2017 klo 22:35 - Eliisa Panttila

Lausuntoni työ- ja elinkeinoministeriön luonnokseen hallituksen esitykseen laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6§:n muuttamisesta

Tuulivoimatuotanto on jätettävä uuden energiatuotantotuen ulkopuolelle, sillä sen tukeminen ei edistä hallituksen kärkihankkeen tavoitetta "hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti" miltään osin. Teollinen tuulivoimatuotanto on osoittautunut saastuttavaksi; esimerkiksi Saksassa hiilipäästöt ovat lisääntyneet samanaikaisesti tuulivoimatuotannon kasvun kanssa, sillä säätövoimana tuulisähkölle käytetään esimerkiksi hiili- ja kaasuvoimaloita.

Tuulivoiman tukeminen ei ole kustannustehokasta. Tilastokeskuksen mukaan tuulivoimalla saatavan energian osuus koko energiantuotannostamme viime vuonna oli mitätön 0,8 prosenttia. Tuuliteollisuus on kansantaloudellisesti tehotonta verorahojen tuhlausta, eikä sen tukemiselle ole perusteita. Talouselämä-verkkolehden artikkelissa 6.4.17 Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kritisoi vahvasti tuulisähkön tuotantoa. Suora lainaus otsikosta: "VTV:ltä tyly laskelma - tuulisähkö pysyy 3 prosentin lilliputtina, mutta sen kustannukset veronmaksajille ovat nousemassa 2-3 miljardiin euroon".

Nyt luonnosteilla olevan tukijärjestelmän kustannukset saattavat nousta TEM:n oman laskelman mukaan lähes miljardiin euroon (Suomen Tuulivoima-Kansalaisyhdistys). Mistä ja keneltä tämä otetaan? Pääosin ulkomaille valuva verotuki on pois kansantaloudestamme joten sen vaikutus on kurjistava. Tiedostavat kansalaiset eivät näe mitään perusteita tai hyötyjä Suomelle tuulivoimateollisuuden tukemisessa.

Kansalaisille on myös vaikea perustella, mikä tekee Kiinassa osin valvomattomissa olosuhteissa harvinaisista tai uusiutumattomista maametalleista valmistetuista tuulivoimalakomponenteista sekä voimalatornin nokkaan korkealle nostetusta öljysäiliöstä puhtaan energiamuodon.

Tietoisuus tuulivoimatuotannon haitoista ja päästöistä ympäristölle on lisääntynyt nopeasti täällä Länsi-Suomessa, jossa vastaanotamme tuotannon haittoja kokoaikaisesti. Suomen tuuliteollisuustuotanto häiritsee maakunnassani vakavasti lukemattomien ihmisten yöunta, ja aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, sydänoireita, korvakipuja ja lukemattoman määrän muita oireita, jotka ovat ilmaantuneet tuulivoimatuotannon käynnistyttyä. Seurauksena pitempiaikaisesta tuuliteollisuuspäästöille altistumisesta saattaa olla muun muassa lapsilla kasvu- ja oppimishäiriöitä ja vanhemmilla työkyvyn alentumista. Asiaa olisi syytä välittömästi tutkia tilastollisesti, sillä tuulivoimatuotannon kasvulla näyttäisi alustavasti olevan yhteyttä maakuntatasolla syntyvyyden laskuun ja kuolleisuuden nousuun. Länsi-Suomen tuuliteollisuudella saattaa olla yhteyttä koko Suomen unettomuuden lisääntymiseen.

Tuulivoiman tukeminen ei ole kansantaloudellisesti järkevää, sillä yhden tuotantomuodon tukeminen verovaroin on syrjäyttänyt markkinaehtoista kestävää energiantuotantoa Suomessa. Samalla kalliisti tuotettu tuulivoimasähkö on syrjäyttänyt muun muassa aikuisten oikeasti päästötöntä vesivoimalla tuotettua sähköä.

Uusi tukijärjestelmä on kansantaloudellisesti kestävää rakentaa suomalaisten energialähteiden, kuten puun ja biomassan käyttöä tukevaksi.

3 kommenttia . Avainsanat: tuulivoima, tuulivoimatuki, veronmaksaja, uusiutuva energia

Käyvätkö tuulivoimahaitat pohjalaisille kaupaksi?

Maanantai 12.6.2017 klo 20:51 - Eliisa Panttila

Julkaistu Kauhajoki-lehdessä 11.5.2017

Kiitos Matti Harjan paikallista tuulivoimailmiötä taustoittavasta kirjoituksesta (Kauhajoki-lehti 9.3.17). On perusteltua vaatia LLKY:n ympäristölautakunnan jäseniltä sen perustehtävän edistämistä ja taloudellista sidoksettomuutta esim. tuulifirmaan. Kuntalaisten pyynnöstä olen kunnanvaltuutettuna perehtynyt tuulivoima-aiheeseen usean vuoden ajan. Työtäni tietoisuuden lisäämiseksi ja elinmahdollisuuksiemme puolustamiseksi on arvostettu siinä määrin, että sain Teuvalla kunnallisvaaleissa 2017 kolmanneksi korkeimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Olen havainnut useimpien päättäjien seudulla välttävän keskustelua tuulivoimasta. Koska kyseessä on kuntalaisten oikeusturvaa ja hyvinvointia merkittävästi koskettava ilmiö, siitä on kuitenkin puhuttava. Mikäli kuntien valtuustoissa vielä toteutetaan silmät ummessa tuulifirmojen toiveita, muutamassa vuodessa tuulivoimasta maakuntaamme aiheutuvat ongelmat ovat katastrofaaliset. Tämä ei ole pelottelua, vaan yksinkertaisesti tietoon perustuvaa ennakointia. Uusien valtuustojen onkin kunnan kaavoitusmonopolin käyttäjinä huolehdittava, että tuulihankkeet eivät kunnissa etene, ennen kuin maan hallituksen teettämä puolueeton terveystutkimus on tehty. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin toteutettiin kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa, paikallisilla lobbareilla sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on siis ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää. Tuulifirmojen lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan huomattavia riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Tuulivoimalat tuottavat muun muassa alle 1 Hz:n (hertsin) matalataajuista infraääntä, joka on ihmiskorvan kuuloalueen ulottumattomissa. Infraääni on väliaineen (ilmakehä, maaperä) värähtelyä. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO vahvisti jo vuonna 1996, että alle 1 Hz:n infraääni aiheuttaa ihmisille meritautia, matkapahoinvointia, huimausta ja ahdistuneisuutta. ISO:n standardi 9996:1996 todistaa, että tuulivoimaloiden aiheuttamiksi koetut oireet ovat todellisia, ja todella tuulivoimaloista aiheutuvia. Tämä tieto on erittäin merkittävä kaikille niille ihmisille, joiden saamia oireita on pidetty mielikuvituksen tuotteina. Koska ISO-standardi osoittaa tämän taajuisen infraäänen aiheuttavan terveyshaittoja, standardin luulisi velvoittavan viranomaisia, jotta he selvittävät todella infraäänen pitkäaikaisvaikutukset ihmisiin ja heidän terveyteensä, ennen
kuin infraääntä tuottavia tuulivoimaloita rakennetaan.

Koska ISO-standardi on vahvistanut infraäänen haitallisuuden terveydelle jo yli 20 vuotta sitten, vilkaistaanpa Suomessakin käytössä olevaa kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Stakes julkaisi tautiluokituksen 1. painoksen vuonna 1995. Virallisesti terveydenhuollon käytössä ICD-10-tautiluokitus on ollut vuoden 1996 alusta - siis yhtä kauan kuin infraäänen haitat kirjaava ISO-standardi. ICD-10-luokitus suomeksi ja ruotsiksi löytyy Julkarista, joka on STM:n avoimen hallinnonalan julkaisuarkisto. Julkaisu on kenen tahansa ladattavissa. Diagnoosin T75.2 nimi on "värähtelyn vaikutus" ja se sisältää myös "infraäänen aiheuttaman pyörrytyksen".

Onko diagnoosin nimessä tai diagnoosissa jotain epäselvää? Infraääni on värähtelyä, ja diagnoosi kuvaa värähtelyn vaikutuksia, joita ovat muun muassa infraäänen aikaansaama huimaus ja pyörrytys. Tautiluokituksen kannessa komeilee THL:n logo ja julkaisun esipuhe on THL:n ylilääkärin allekirjoittama. THL:llekin asian luulisi siis olevan päivänselvää. Ai mikä THL? Meidän Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2 kommenttia . Avainsanat: tuulivoima, infraääni, terveyshaitta, ICD-10-tautiluokitus, ISO-standardi 9996:1996

Tuulivoima vs. Elinvoima

Keskiviikko 22.3.2017 klo 0:19 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 15.3.2017 otsikolla Käyvätkö tuulivoimariskit Äystöllä kaupaksi?

Minulta on pyydetty kannanottoa Äystön tuuliteollisuuskaavailuihin, sillä olen Teuvan kunnanvaltuutetuista pisimpään perehtynyt anteliaan verotukiaisen ylikuumentamaan ilmiöön. Päättyvän valtuustokauden luottamustoimeni alkutaipaleella tartuin rivakasti kuntalaisten pyynnöstä ilmiöön, jonka päättäjät yleisesti ottaen lakaisivat mieluummin maton alle.

Teuvalla mentiin markkinapuheiden alkuhuumassa tuulitoimijoiden ja konsulttien ohjauksella, mutta nyt on korkea aika ottaa itsenäinen valta käyttöön, joka kunnalla on kaavoitusmonopolin haltijana. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin on tapahtunut kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää siis. Tuulitoimijoiden lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan merkittäviä riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Koska tuulivoimateollisuuden haitat leviävät huomattavasti niille vuokrattuja maa-aloja laajemmalle, asia koskee laajasti kaikkia kuntalaisia, ei vain maanomistajia. On syytä tiedostaa myös maanomistajalle henkilökohtaisesti aiheutuvat riskit, sillä Suomen lain mukaan maanomistaja on vastuussa maillaan tapahtuvasta toiminnasta. Käytöstä poistetun voimalan purkukustannukset ongelmajätteen hävityksineen, yhteensä noin 600 000 euroa / voimala, jää viime kädessä maanomistajalle.

Santavuoren ympäristössä tänä talvena tuulivoimaloiden siipien jäänheitosta on aiheutunut alueella metsätöissä työskennelleelle siinä määrin vaaraa / haittaa, että yhteyttä otettiin E-P:n pelastuslaitokseen. Jääkimpaleiden on tallennettu lentäneen ainakin 300 metrin päähän voimalasta.

Hirvieläinten on havaittu välttävän tuulivoimateollisuusalueita mm. Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen viime talven lentolaskennassa sekä ruotsalaisessa tutkimuksessa. Riistaeläinten kaikkoaminen johtuu erityisesti meluhaitoista ja elinympäristön metsien pirstoutumisesta teollisuusalueeksi huoltoteineen.

Tuuliturbiineja, joissa on mm. satoja litroja öljyä, palaa silloin tällöin, eikä palokaluston korkeus riitä sammutustöihin. Onnettomuustutkintakeskus perehtyi tietoihin, joita se sai Haminassa yöllä 6.1.2017 syttyneestä tuulivoimalapalosta. ”Voimalaitoksen vikatilanteissa, kuten tulipaloissa, merkittävä ongelma useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapauksissa on ollut suurien lapojen irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Tästä aiheutuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle, teollisuudelle, tieliikenteelle ja pelastustoiminnalle. Lentävien kappaleiden vuoksi sammuttaminen, alueen evakuointi ja mahdollisten maastopalojen sammuttaminen muuttuu hankalaksi.” (Suora lainaus onnettomuustutkintakeskuksen julkaisusta 6.2.2017.)

Tutustuttuani tuulitoimijan tuottamaan kaava-aineistoon ja toimintatapoihin asuinympäristössäni Norinkylässä en pidä Äystölläkin mittauksiaan suorittavaa tuulitoimijaa luotettavana sopimuskumppanina. Tuulivoima-alan kokonaisuutta tuntevana en pidä kyseistä energiamuotoa Suomessa järkevänä / kestävänä vaihtoehtona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuulivoima, riski, kaavoitus, maankäyttö, elinvoima

Kohti vilpitöntä yhteiskuntaa

Tiistai 7.2.2017 klo 15:04 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejuka-lehdessä 18.1.2017

Rohkea ja näkyvä toimija huomataan. Arvostan saamaani asiakeskeistä palautetta, oli se sitten kehuvaa tai kriittistä. Vanhoja puolueita edustava vanhempi mieshenkilö kotikylästäni hyökkäsi hiljan paikallislehdessä henkilöni kimppuun. Sama tapahtui viime eduskuntavaalien alla. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut horjuttaa asemaani ehdokkaana vaaleissa. Negatiivisuudella ilmaston pilaamisen sijaan täällä olisi paikallaan hyvän käytöksen talkoot. On tärkeä taito oppia olemaan kohteliaasti eri mieltä. Asiallisuus on sitä, että keskustellaan rohkeasti asioista. Kun asia-argumentit ovat huteralla pohjalla, suomalainen alentuu mitätöimään henkilöä. Onko toisen ihmisen ja hänen motiiviensa julkinen mitätöinti sitä paljon puhuttua vihapuhetta? On. Kiintoisaa on, että henkilöäni panettelemaan pyrkivien lehtikirjoitusten jälkeen olen saanut pahoitteluja ja kannustusta empaattisilta ihmisiltä – lähinnä naapurikunnista. Millaisen toimintakulttuurin esimerkkiä kunnassamme tarjotaan kasvaville kuntalaisille?

En hyväksy epärehellisyyttä enkä oman edun tavoittelua, puetaan se kuinka yleviin maailmanparantamisen peitetermeihin tahansa. Esimerkiksi talkoilla tarkoitetaan yhteiseksi hyväksi korvauksetta tehtävää työtä, kun taas ns. ilmastotalkoot-käsite pyrkii hämärtämään vihreänä markkinoitua taloudellisen voiton tavoittelua. Pitkään on ollut ahneus vanhan vallan ohjaksissa. Vilppi onneksi paljastuu nykyään nopeasti. Todellisuus, se tulee ilmi vakuutteluittakin. Vanhan elitismin harvainvallan ja kähminnän vastavoimana toimivassa Perussuomalaisessa kansanliikkeessä arvostan eniten rehellisyyttä yhteisten asioiden hoidossa. Ei ole mitään peiteltävää, kun rakentaa rehellisyyden varaan. Ei ole edes syytä provosoitua valheisiin perustuvista hyökkäyksistä. Kyllä aika totuuden näyttää. Menneinä aikoina totuudentorvet vaiennettiin risteille ja rovioille, jossain päin vieläkin. Tässä ajassa ja paikassa riemuitsen saadessani toimia rehdisti sanan vapaudessa. Nyt on paras aika olla vilpittömän rohkea ja tulla mukaan uudistamaan kotikuntaa ihmislähtöisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, kuntavaalit, ilmastotalkoot, talkoot, vilpittömyys

Linjauksia kansalaisten terveyden suojaksi

Sunnuntai 15.1.2017 klo 22:34 - Eliisa Panttila

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry:n julkilausuma tuulivoiman terveyshaitoista

Etelä-Pohjanmaan piirin alueesta (Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaa) on muodostunut tuulivoiman haittojen kokeilualuetta, mitä ei ole kunnissa onnistuttu ennakoimaan. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti pystytty osoittamaan turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista tieteellistä näyttöä maailmalta sen sijaan on usean vuosikymmenen ajalta.

Tuulivoimamelu on sekä taajuudeltaan että ajallisesti vaihtelevaa, joten siihen ei totu. Melu koetaan pahimpana yöaikaan. Tutkimusten mukaan matalataajuiset infraäänet kantavat useita kymmeniä kilometrejä ja menevät rakenteiden läpi, ja näin häiritsevät etenkin yöaikaan ihmisten yöunta. Alueemme tuulivoimaloiden melupäästöjen seurauksena mm. eksponentiaalisesti yleistyvät univaikeudet ovat vakava uhka terveydelle ja työkyvylle.

Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat mm. korvaoireet, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, muisti- ja keskittymisvaikeudet, poikkeuksellinen ärtyisyys, lihasten voimattomuus ja kramppaaminen, verenpaineen voimakkaat vaihtelut, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Oireiden voidaan katsoa aiheutuvan tuulivoimaloista, jos ne ovat ilmaantuneet tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, helpottavat riittävän kaukana (yli 40 km) tuulivoima-alueista ja uusivat tuulivoima-alueen läheisyyteen palatessa.

Todisteluvelvollisuus ei ole tuulivoimatuotannon melupäästöjen sairastuttamilla ihmisillä, vaan viranomaisilla, mukaan luettuna kuntien valtuutetuilla, joilla on päättämistään asioista sekä vastuu että selvilläolovelvollisuus. 

Edellytämmekin, että sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan valtuustot asettavat kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden ensisijalle, jolloin tuulivoimakaavoitus- ja rakentaminen keskeytetään, kunnes aiheutuneesta terveysongelmasta on saatu totuudenmukainen ymmärrys.

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry.

Myös perussuomalaisten tuoreessa kuntavaaliohjelmassa linjataan, että kansalaisten terveys on laitettava tuulivoimateollisuuden edelle: Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kuntien ei tule tässä vaiheessa myöntää uusia rakennuslupia tuulivoimalle. Asia on selvitettävä, ja kansalaisten terveys on laitettava etusijalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: julkilausuma, tuulivoima, etelä-pohjanmaa, kaavoitus, kuntavaalit

Kuntalaisten terveys etusijalle

Torstai 22.12.2016 klo 12:36 - Eliisa Panttila

VALTUUSTOALOITTEENI TEUVAN KUNNANVALTUUSTOSSA 21.12.2016

Jätin viime kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen, jossa toin esille keskeisiä virheitä, joihin asuinalueeni tuulivoimakaava perustuu.

Hallintolain 50§:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen, kun päätös perustuu selvästi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, tai jos asiaan on tullut uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Nämä toteutuvat tässä tapauksessa.

Kiitos kunnanhallitukselle aloitteeni ripeästä käsittelystä. Koska tieto päätökseen liittyvistä virheistä ei johtanut kuitenkaan toimenpiteisiin, kunnanhallitus linjasi käytännössä kunnanjohtajan esittelemänä, että Teuvan kuntaa saa seuraamuksetta erehdyttää ja viilata linssiin.

Rikoslain termein Teuvan kunta / kunnanhallitus / kunnanjohtaja on näin avustamassa tuulitoimijaa petoksessa. Petoksen yrityskin on rangaistava teko, kuten myös avustuspetos.

Teuvalla tuulihankkeiden salainen valmistelu näyttää jatkuvan ja lisääntyvän Äystön-Luovankylän suuntaan. Paskooharjulle on ymmärtääkseni räätälöity osalle kaava-aluetta epäonnistuneen 1. syöttötariffin jämät. Tämä on kiinnostavaa sikälikin, että Teuvan 27 kunnanvaltuutetusta 7:llä on maanomistajana suhde Paskooharjun tuulitoimijaan. Liittyneekö näihin sidonnaisuuksiin, tuulivoima tuntuu olevan meillä melko vaiettu puheenaihe.

Maamme hallitus on linjannut, että uusia tuulitukipäätöksiä ei tehdä, ennen kuin teollisesta tuulivoimatuotannosta aiheutuneet terveysongelmat on puolueettomasti tutkittu / selvitetty. Tämän linjauksen mukaista on jäädyttää kunnissa tuulihankkeet, kunnes selviää niiden vaikutukset kuntalaisille. Esimerkiksi Ilmajoella laajan tuulivoimakaavan suunnittelu on tästä syystä pysäytetty.

Aloitteeni onkin, että myös Teuvalla tuulivoimarakennusluvat ja kaikkinainen tuulivoimahankkeiden eteenpäinvienti laitetaan jäihin siihen saakka, kunnes puolueeton terveystutkimus aiheesta valmistuu.

Mikäli Teuvalla jatketaan kuntalaisten terveydestä piittaamatta tuulivoimarakentamista, on kuntalaisilla tilaisuus tehdä viranomaistoiminnasta tutkintapyyntö poliisille mahdollisesti kuntalaisten terveyttä vaarantavan toiminnan edistämisestä. Virkavastuussa tässä tilanteessa ovat kunnanvaltuutetut, kunnanjohtaja sekä silloinen kunnaninsinööri asian valmistelijana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustoaloite, tuulivoima, terveysongelmat, terveystutkimus, avustuspetos

Lupausten tyranniaa

Perjantai 11.11.2016 klo 20:31 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 9.11.2016

Vastustaessani ainoana kunnanvaltuutettuna Teuvan Saunamaan tuulivoimakaavan hyväksymistä pari vuotta sitten kenelläkään kunnassa ei tuntunut olevan puolueetonta tietoa päätöstä tehtäessä. Onneksi minua valistivat hereillä olevat kuntalaiset. Olen nyt parin vuoden ajan perehtynyt tuulivoima-ilmiöön, ja se jaksaa yllättää.

Tuulivoimatoimijaan sidoksissa olevalla konsultilla teetetty Saunamaan tuulivoimakaava perustuu virheellisiin ja harhaanjohtaviin selvityksiin erityisesti melupäästöjen leviämisen osalta. Tämä onkin ennemmin sääntö kuin poikkeus maamme lukuisissa julkisten tukivarojen perään rynnivissä tuulihankkeissa. Kunnan virkamiehillä, joihin lain mukaan luetaan myös kunnanjohtaja ja kunnanvaltuutetut, on kuitenkin selvilläolovelvollisuus päättämistään asioista. Johtuen tuulivoimateollisuusalueen toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta em. kaavaa ei ole mahdollista toteuttaa niin, että maanrakennuslain 5§:n vaatimus terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä toteutuisi.

Tuulivoimakaavojen ongelmana on tuulivoimalaitosten haittojen ulottuminen huomattavan laajalle alueelle. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista. Melusaasteen lisäksi todettakoon, että yhden tuulivoimalan konehuoneessa noin 150 metrin korkeudessa on terästornin nokassa noin 600 litraa vaihteistoöljyä, ja glykolia toinen mokoma. (Riederer 2016.) Ruotsissa tuulivoimalatornin viime jouluaattoisen kaatumisen syyksi todettiin kiinalaisen teräksen heikko laatu.

Länsi-Suomessa syntyy paraikaa kokemuspohjaista tietoa melupäästöjen vaikutuksista asukkaisiin. Verkostoni ansiosta tunnen ja tiedän hälyttävästi oireilevia ja sairastuneita ihmisiä. On hienoa, että Teuvalla ei ole vielä rakentamista aloitettu, jolloin tilannetta voidaan tarkastella tämänhetkisen tiedon valossa. Meidän ei kannata ottaa kuntana riskiä kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden heikentämisestä, ei Saunamaan eikä Paskoonharjun osalta. Hankkeet on syytä jäädyttää kunnes ymmärryksemme melun terveysvaikutuksista on riittävä.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen ja viherideologiaan, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti osoitettu turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista näyttöä maailmalta sen sijaan on. Valitettavasti Teuvallakin ainakin osalle kuntalaisista saattaa muodostua haittaa jo kuntamme ulkopuolisista tuulivoimalaitosalueista, jotka ympäröivät kuntaamme verkon tavoin. Matajataajuinen äänienergia kun etenee kymmeniä kilometrejä ja läpäisee esteet. Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat korvaoireet, korvien ja niskan kutina, päänsärky, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Lisätty 11.11.2016 linkki tutkimusraporttiin tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksista:

http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuulivoima, melupäästö, infraääni, terveysvaikutukset, melumallinnus,

Teuvan tuulivoimahankkeesta

Keskiviikko 6.7.2016 klo 17:00 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukan Lukijalta-palstalla 18.5.2016

Tejukan tekstiviestipalstalla kyseltiin Teuvan tuulivoimalaitosalueen tilannetta. Paskoonharjulle ei ole vielä noussut tuulivoimaloita siitä syystä, että hanke ei ole Energiaviraston tariffituen piirissä. Ja tuulivoimaloita ei kannata rakentaa, ellei toimija saa tariffituen takuuhintaa tuottamastaan sähköstä. Toisin sanoen tuulivoimasähkö ei Suomessa pärjää markkinoilla ilman meidän jokaisen sähköverona maksamaa tuulivoimatukea. Anteliaaseen yhteiskunnan tukeen oli runsaasti ottajia, joten kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tuulivoimaloiden mallimaassa Tanskassa onkin jo havahduttu siihen, että tuulivoima tulee liian kalliiksi kotitalouksille ja yksityiselle sektorille, ja hallitus peruu suunnitellut hankkeet (HS 13.5.16).

Lohdutukseksi tuulivoimateollisuusaluetta kaipaavalle voi sanoa, että jokainen viivästynyt hanke säästää verorahojamme. Sähköveron nostamisen lisäksi tuulivoimarakentaminen nostaa siirtomaksujamme, sillä tuulivoimasähköä varten on muun muassa rakennettava uusia sähkönsiirtoverkkoja. (Kun Caruna alkuvuodesta nosti hurjasti sähkön siirtomaksua, Tejuka uutisoi tämän noston maksavan Teuvan kunnalle noin 60 000 euroa vuodessa.) Paskoonharjun kokoluokan hankkeet lähistöllä ovat osoittaneet, että tuulivoimarakentaminen ei tuo pitkäaikaisia eikä merkittäviä työllisyysvaikutuksia kuntaan, ja kiinteistöverokin jää Carunan korotuksen suuruusluokkaan. Lähivuodet puolestaan osoittavat, minkälaisia seurausvaikutuksia lähikuntiin kohisten nousevilla tuulivoimalaitoksilla on kuntalaistensa terveyteen ja viihtyvyyteen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuulivoimatuki, tariffituki, sähkömarkkinat

Suomi rakennettava jälleen ihmislähtöiseksi

Torstai 9.4.2015 klo 0:36 - Eliisa Panttila

Kahden viime vaalikauden aikana päättäjät ovat käyttäneet vääriä lääkkeitä verotulojen vähetessä, ja Suomen talous on ajettu umpikujaan. Verotus ja sääntely on kiristetty äärimmilleen. Pienituloisimmat kantavat kovimman verotaakan välillisinä veroina. Köyhä maksaa saman kenkien alv:n 24% kuin rikas. Tulot eivät miljoonalla suomalaisella riitäkään elämiseen, joka taas pitäisi taloutemme rattaat pyörimässä. Polttoaineen verotuksemme on EU:n korkeinta, samoin ruuan alv. Ruoka on halpaa, sen vero korkea. Kotitalouden sähkövero on 19- ja teollisuuden 14-kertainen EU:n minimitasoon nähden. Ja taivastellaan heikkoa kilpailukykyämme! Mauri Pekkarisen ajaman tuulivoiman syöttötariffituen tultua voimaan 2010 on sähköveromme noussut 255%. Ja nousu jatkuu, jos tuulivoimaloita nousee lisää. Se on katastrofi maatiloille ja meille kaikille sähkönkäyttäjille. Syöttötariffin puolesta äänestivät keskusta, kokoomus, vihreät ja rkp; muut äänestivät sitä vastaan, perussuomalaiset mukaan lukien. Keskusta järjesti tuulivoimayhtiöille 12 vuoden riskittömän sijoituskohteen, huolehtiiko keskusta näin hyvin maataloudenkin kannattavuudesta?

Keskusta ja kumppanit koettavat peitellä väärän politiikkansa jälkiä. Edelleen ne leikkaisivat etuuksia ja korottaisivat esimerkiksi kiinteistöveroa. Eli kurjistaisivat ennestäänkin vaikeuksissa olevia erityisesti maaseudulla. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Taakanjako maksukyvyn mukaan. Valtion toiminnot on perattava läpi ja laitettava tärkeysjärjestykseen. Verovarat on käytettävä ydintoimintoihin, eli heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme hyväksi sekä elämisen ja yrittämisen turvaamiseen myös maaseudulla. Sen sijaan niitä ei ole varaa sijoitella muiden maiden edesottamuksiin, tuulivoimatukiin, guggenhaimiin ja muihin turhakkeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, verotus, tuulivoima, keskusta

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty II

Torstai 2.4.2015 klo 0:38 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 1.4.2015

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen, osa 2.

Hän väittää kunnan menettävän kiinteistö- ja yhteisöverotuloja satojatuhansia. Taitaa pilkku hyppiä mielivaltaisesti. Verohallinnon (1.10.2014 Dnro A81/200/2014) mukaan vain voimalan perustukset ja runko konehuoneineen kuuluvat kiinteistöveron piiriin. Roottori, vaihteisto ja generaattori ym. jäävät verotuksen ulkopuolelle. Joten verohallinnon mukaan laskettu kiinteistövero 5 voimalasta on ensin yht. n.27 000€/v, laskien 2,5%/v vuosittain 40% tasoon 14400€/v. Ei näytä sadoilta tuhansilta tämäkään. 

Yhteisövero 20% peritään verotettavasta tulosta, vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Valtion osuus 20%:n yhteisöverosta on 65%, kuntaosuus 32% ja seurakuntien 2,5%. Selvitin valtiovarainministeriöstä, että yhteisöveron kuntaosuus jakautuu henkilöstömäärien suhteessa. Megatuulella on 6 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja 2 on luvattu Teuvalle, joten Teuva saisi 32%:n yhteisöveron kuntaosuudesta henkilöstöjen suhteessa 8%. Koska ensimmäisten vuosien tulot eivät kata investointikustannuksia, jää yhteisöverotuotto 8% varsin pieneksi. Laskeminen on vaikeaa, koska ei ole tarkkaa tietoa paljonko verottaja hyväksyy investointivähennyksiä. Esim. yhtiön miljoonan tuloksesta Teuva saisi vain n.16 000€ vuodessa (mikäli Teuvalla on yhtiön 2 työntekijää) ja pääkaupunkiseutu 24% 48 000€. On huomioitava myös, että yhtiö käyttänee nk. verosuunnittelua saavuttaakseen mahdollisimman edullisen tuloksen. Joten missä ne sadat tuhannet ovat?

Teuvan kotitaloudet maksavat kunnan saamiin tuuliverotuloihin nähden moninkertaisesti sähköveroa kunnasta ulos, mikä vähentää ostovoimaa. Mauri Pekkarisen esityksestä v.2010 voimaantulleen syöttötariffin myötä on sähköveromme noussut 1,08 snt/kWh -> 2,79 snt/kWh eli 255%. Tämä merkitsee että Teuvan kotitaloudet (n.2362kpl) maksavat tänä vuonna omakotitalon keskimääräisellä sähkönkulutuksella (n.12 890 kWh/v, sähkönsiirtoyhtiön tilasto) n.618 800 € enemmän sähköveroa kuin ennen tuulivoiman syöttötariffin käyttöönottoa. Ja tämä on vasta alkua, kun Suomeen puuhataan lisää 900 uutta tuulivoimalaa. Kallista vihertelyä mitä se ei edes ole, koska tuulivoima tarvitsee rinnalleen nopeasti käynnistyviä säätövoimaloita mm. hiili- ja vesivoimaloita. Kotimaiset metsähakevoimalat tuottavat 5,5 kertaa enemmän sähköä kuin tuulivoima samalla tukisummalla (energiaviraston tilasto), ja niiden kotimaisuusaste on investointeineen ja työllistämisineen moninkertainen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, tuulivoima, kustannus veronmaksajalle

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty

Keskiviikko 25.3.2015 klo 12:35 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 25.3.2015 * merkittyä kappaletta lukuunottamatta, jonka lehti jätti julkaisematta

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen

*Koska kirjoitukseni pituutta on rajattu, en voi käsitellä kaikkea asiaan liittyvää tässä vastineessani, vaan jaan sen kahteen osaan. Seuraavassa lehdessä käsittelen mm. tuulesta temmattuja kiinteistö- ja yhteisöveroja.

Pekka Murto-Koivisto ilmoitti 18.3. Tejukassa, että olen aiheuttanut kunnallisvalituksella 3,2 miljoonan euron ”vahingon yhteiskunnalle” (tarkoittaa ilmeisesti sähkönkuluttajia) tuontisähkön hinnan 3,5 snt/kWh  (35,0 €/MWh) mukaan. Kun on noin ”oivallinen laskutapa”, käytetäänpä samaa. Herää kysymys onko laskutapa !yleinenkin! tuulivoima puolella. Hänen esittämänsä tuulisähkö kun maksaa syöttötariffituen muodossa ”yhteiskunnalle” tällä hetkellä 10,53 snt/kWh (105,3 €/MWh), eli kolminkertaisesti. Joten mainitusta tuulisähkön ostosta olisi aiheutunut ”yhteiskunnalle” saman kaavan mukaan

9,6 milj.€ menoerän miinus 3,2milj.€ sähkön hinta. Hupsista, onkin käynyt niin että olen paremminkin säästänyt 6,4 milj.€ ”yhteiskunnalle”. Kuluttaja ne mm.tukiaiset maksaa sähköverossaan, plus 24% alv. ja huoltovarmuusmaksu 0,013snt/kWh. Sähköveron perii sähkönsiirtoyhtiö ja tulouttaa sen valtiolle, joka siirtää tarvittavan tuen Energiaviraston kautta syöttötariffitukena uusiutuvalle energialle. Ei se 20€ riitä alkuunkaan tässä tulonsiirrossa! Eli vuodesta 2010 kotitalouksille sähköveroa on korotettu 1,08 sentistä/kWh 2,79 senttiin/kWh, eli tuulivoimatuen käyttöönoton jälkeen se on noussut hulppeat 255 prosenttia, ja nousee jatkossakin. Tuulivoimatukea on maksettu tähän mennessä n.98milj.€ (Energiavirasto). Todellakin! Kyseiselle rahalle on taatusti parempaakin käyttöä.

Koska Saunamaan 40 milj. kokonaisinvestoinnista valuu heti n.75% (vindkraft.fi) ulkomaisille tuulivoimalan valmistajille, missä on sen työllistävyys? Investointinsa mm. ulkomaiset sijoittajat odottavat saavansa täältä sijoituksensa tuottojen kanssa takaisin.

Onpas jännä juttu: silloin kun koulumme vielä oli toiminnassa ja teimme kaikkemme sen eteen, ei sinua näkynyt. Ei näkynyt silloinkaan kun koulu loppui. Taitaa kuule olla jo myöhäistä. Katson tuulivoimahankkeen riskit asuinympäristöllemme sekä siitä aiheutuvat kustannukset kuluttajille ja kunnallemme suuremmiksi kuin hyödyt, eikä yhteisölahjonnalla ole tähän vaikutusta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, tuulivoima, kustannus veronmaksajalle

Tuulivoimayhtiöiden toiveet ja todellisuus, päivitetty 14.3.2015

Perjantai 13.2.2015 klo 20:15 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 11.2.2015

Tejukassa 4.2. oli kirjoitus, josta välittyy melko ruusuinen kuva tuulivoimasta. Asiatiedot kirjoituksessa eivät juurikaan pitäneet paikkaansa. Kunnassamme ei valmistelussa arvioitu tuulipuistojen talousvaikutuksia, joten asiat etenivät sielläkin tuulivoimayhtiöiden ohjauksessa. Katson meidän päättäjien velvollisuudeksi perehtyä paremmin asioihin. Merikarvian kunnassa oltiin hereillä ja tehtiin työllisyys – ja talousvaikutusten arviointi. Sen pohjalta tein valtuustoon laskelman kunnan saamasta kiinteistöverotulosta.

Megatuulen suunnitelmissa on 5 tuulivoimalaa Teuvan Norinkylän puolelle. Kirjoituksessa esitetään kunnan kiinteistöverotuloksi n.7000€ per tuulivoimala. Todellisuudessa summa on ensimmäisenä vuonna n.5040€. Laskennassa käytetty verotusarvo alenee vuosittain 2,5%, kunnes saavuttaa 40% tason. Näin keskimääräinen kiinteistöveron määrä 5 voimalasta 25 vuoden elinkaaren aikana on n. 17.700€ vuodessa. Sen sijaan me kaikki suomalaiset sähkönkäyttäjät (tavallinen kuluttaja 2,8 senttiä/kWh, valmistava teollisuus 0,87 senttiä/kWh) maksamme sähköverona tuulivoimayhtiöille maksettavan tulonsiirron, joka on syöttötariffihinnasta (105,30€/MWh v.2015 loppuun) vähennetty pörssisähköhinnan osuus (keskimäärin 35,00€/MWh kirjoitushetkellä) eli 105,30€-35,00€/MWh= 70,50€/MWh. Esimerkiksi jos suunnitellut 5 tuulivoimalaa tuottaisivat kukin 3 MWh teholla sähköä keskimääräisen hyötysuhteensa mukaisesti 4 tuntia vuorokaudessa, sähkönkuluttajat maksavat tuulivoimafirmalle siitä ilosta 4230€/vrk. Kunta saa 5 tuulivoimalasta kiinteistöveroa keskimäärin 50€ päivässä, ja me kuluttajat maksamme tuulivoimafirmalle syöttötariffina 4230€ päivässä. Joten vaikuttaa siltä että Teuvan saavuttama rahallinen hyöty jää negatiiviseksi, kun huomioidaan kuntalaisten sähköveroina pois maksama tulonsiirto kunnasta, näin alentaen kuntalaisen ostovoimaa. Eli jos kulutat n.10.000 kWh vuodessa on sähköveron osuus laskustasi n.280€. Perheessämme maksetaan tällä hetkellä n.30.000 kWh:n vuotuisesta sähköstä sähköveroa n.840€, saman verran kuin 9kk:n lapsilisät. Sähkövero nousee vuosittain sitä mukaa kun tuulivoimaloita valmistuu. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Kirjoituksessa väitetään myös Teuvan saavan yhteisöveroa 3 miljoonaa 20 vuodessa. Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on 20%. Valtion osuus yhteisöverotuotosta on 65,4%, kuntien 32% ja seurakuntien 2,6%. Megatuuli on perustanut Teuvalle Saunamaa Windfarm Oy:n, jossa ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Megatuulella on henkilöstöä 6 pääkaupunkiseudulla. Selvitin yhteisöveron maksuperusteet valtiovarainministeriöstä Merja Taipalukselta. Kuntien saama osuus yhteisöverotuotosta jakautuu yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Näiden tietojen perusteella Teuvan saama osuus yhteisöverosta ei ole merkittävä kuntataloudelle. Sen sijaan voimaloista aiheutuvat vaikutukset luontoarvoihin ja asumisviihtyvyyteen yms, esimerkiksi välke, jäävät paikkakuntalaisten kärsittäväksi.

Edelleen kirjoittaja väittää Megatuulen hankkeen työllistävän 10 henkeä, joista 2 Teuvalla (aika näyttää). Tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa rakentamisaikaisiin ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisaikaisista kustannuksista suurimman osan muodostaa itse voimalan valmistaminen. Koska tuulivoimalat tehdään ulkomailla, ei niiden valmistuksella ole työllisyysvaikutuksia Teuvalle. Tuulivoimala-alueen rakentaminen on muutamia kuukausia kestävä projekti, jonka osa-alueet kilpailutetaan. Rakentamistöissä työskentelevät henkilöt tulevat pääasiassa ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta. Paikallisilla yrittäjillä on käytännössä mahdollisuus menestyä ainoastaan maanrakennustöiden urakkakilpailuissa. Lähialueilla toteutetut vastaavan kokoluokan hankkeet ovat osoittaneet, että alueen kaupoille ja majoituspalveluille ei aiheudu merkittävää kysynnän kasvua. Yksi tuulipuisto työllistää valmistumisensa jälkeen keskimäärin yhden kuntalaisen. Vertailun vuoksi, uusi hakesähkövoimala Lahdessa tuo 150 - 300 uutta työpaikkaa. (http://www.merikarviantuulivoima.info/)

 Yhteenvetona voi todeta, että hyvää tarkoittaen ja asiaan riittävästi perehtymättä on luotu kokonaisveroastettamme nostava järjestelmä, jossa sähköveroina kerättyjä rahojamme siirretään tuulivoimayrityksille ja sijoittajille muutama miljardi kymmenessä vuodessa. Tällä rahalla olisi parempaakin käyttöä. Kun saa kuulla lapsiin, vanhuksiin, perheisiin yms. samaan aikaan kohdistuvista leikkauksista, mielestäni tällaisena tämä haiskahtaa yhtä onnistuneelta kuin ”paska paskalaki”. Eduskuntatasollakin tähän ollaan heräämässä.

 

2 kommenttia . Avainsanat: talous, tuulivoima, tulonsiirto, syöttötariffi

Mitä kunnan kouluverkosta jäi

Lauantai 31.1.2015 klo 13:23 - Eliisa Panttila

KOULUVERKKOTARKASTELU

Kirjoitus julkaistu Teuvan paikallislehdessä Tejukassa 28.1.2015.

Päätöksentekokulttuuri uudistuu kuten ihmisen elämisentapa: tiedostamalla toimintatapoja ja ottamalla opiksi virheistä. Tarkastelin Teuvan kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1. kouluverkkoamme koskevaa päätöksentekoa seuraavasti.

Vuonna 2009 kunnanvaltuustossa tehtiin Teuvan kouluverkosta päätös, jossa päätettiin panostaa koulukeskuksen rakentamiseen ja toistaiseksi säilyttää kylissä olevia kyläkouluja oppilasrajaehdoin. Vaihtoehtoja oli tuolloin esillä kolme, mutta niiden ennakkovaikutusten arviointia (EVA) ei tehty. EVA:ssa pyritään ennakoimaan päätöksen vaikutuksia kuntalaisiin, kunnan elinkeinorakenteeseen, talouteen ja ympäristöön. Laajasti kuntalaisia koskettavassa kouluasiassa olisi sivistystoimenjohtajan johdolla ollut paikallaan tehdä ennakkovaikutusten arvioinnit eri vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää olisi ollut tarkastella vaihtoehtojen vaikutukset lapsikuntalaisille sekä kunnan kokonaistalouteen.

Virkamiesvalmistelussa toteutettiin kuitenkin vain arvio lyhytaikaisesta talousvaikutuksesta. Jälkeenpäin tarkastellen laskelmat lopetettujen koulujen säästövaikutuksesta on arvioitu yläkanttiin, ja kulut oppilaskuljetuksista alakanttiin. Toisin sanoen rahaa, jolla ennen opetettiin lapsia lähikoulussaan, palaa nyt tien päällä. Kuntalaisten tuodessa valmistelun yhteydessä näitä jälkeenpäin todennettavia asioita esille, ei niitä haluttu kuulla. Ihmisen asiantuntijuutta oman elämänpiirinsä asioissa on syytä arvostaa. Kyllä, pakolliset kuulemiset tehtiin. Mutta valitettavasti ei avoimin mielin, vaan sillä ennakkoasenteella, että tämä viedään läpi niin kuin on jo päätetty.

Luottamushenkilötkään eivät vaatineet laajempaa tarkastelua päätöksen pohjaksi. Päättäjien tulee perehtyä asioihin puolueettomasti. Simo Rallin ja allekirjoittaneen lehtikirjoituksissa esittämä vaihtoehto, jossa olisi rakennettu jo olemassa olevan lähikouluverkoston varaan, olisi saattanut olla toimivampi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu. Vaihtoehto olisi vähintäänkin tullut ottaa vakavasti ja pureskella perusteellisesti. Hyvää vuoden 2009 päätöksessä oli selkeät pelisäännöt oppilasrajoista, mikä takasi kouluillamme työrauhan.

Koulukeskus markkinoitiin luottamushenkilöille opinahjona, jonne kaikki Teuvan peruskoululaiset aikanaan mahtuisivat. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Tilaratkaisut eivät ole kaikilta osin onnistuneita, onhan kyse vanhasta rakennuksesta. Uusista tiloista toki tykätään. Merkittävää rakennuskustannusta ei osattu valmistelussa suhteuttaa kunnan talouskehitykseen. Takana oli runsaasti lihavia vuosia, eikä velkaantumista osattu tai haluttu ennakoida. Rakennuskustannuksia kunnalle merkittävämpänä pidettiin sitä, että valtio avusti osassa kustannuksia. Koulukeskuksen 1.vaihe maksoi noin 11 miljoonaa. Valtio osallistui 3,2 miljoonalla, joten Teuvan kunta käytti hankkeeseen 7,8 miljoonaa. (Nyt on meneillään remontoinnin 2. vaihe.)

Myös Äystön päiväkotiratkaisu vuonna 2012 osoittaa päättäjiltä kovakorvaisuutta kuntalaisia ja lähidemokratiaa kohtaan, sekä lyhytnäköisyyttä. Edellinen kunnanhallitus ratkaisi Äystön päiväkodin tilatarpeen väliaikaisesti vuokraamalla silloiselta puheenjohtajaltaan kiinteistön. Kuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt voi puhua jälkiviisaudesta, mutta jo silloin oli tietoa vaihtoehdoista saatavilla. Kuntalaisia vain ei haluttu kuulla. Viisi vuotta vuokrasopimusta ja 222 000 euroa.

Yhteenvetona voi todeta, että kouluverkon päätöksenteossa on korostunut virkamiesohjaus. Suomen perustuslaillinen oikeus vaikuttaa oman elinpiirinsä asioihin on toteutunut sitä huonommin, mitä kauempana kirkonkylästä kuntalaiset ovat asuneet. Huolimatta koneälyn lisääntyneestä roolista opetuksessa, maamme peruskoulun opetussuunnitelma on uudistuksen tarpeessa. Yhtenäiskoulun rehtori Reijo Sjöblom ilmaisi tämän osuvasti tavoitteena päästä pois koulujen seinien sisältä, oppimaan ympärillä olevasta elämästä. Tämä metodi on kautta aikain ollut käytössä kyläkouluissa. Sinänsä on hieno huomata, että aika on muuttunut, ja kyläkouluistamme jo vuosia sitten esitettyjä vahvuuksia ja toiveita otetaan nyt huomioon vielä jäljellä olevien kyläkoulujen yhteydessä.

 Eliisa Panttila

kunnanvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyläkoulu, talous, päätöskulttuuri

Hyvää itsenäisyyttä Suomi

Sunnuntai 7.12.2014 klo 12:03 - Eliisa Panttila

Itsenäisyyspäivän mellakointi muistutti taas siitä, kuinka tärkeää on kansakuntamme viime vuosina reevenneen eriarvoisuuden rauhanomainen ratkaisu.

Yhteiskuntamme on kehitysvaiheessa, jossa on otettava suuri siivilä, ja siivilöitävä vuosikymmenten aikana kertyneet rakenteet. On reilusti purettavaa, se tuo sekä säästöjä että helpottaa yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta. Käydään perusteellinen arvokeskustelu. Eli kumpi on tärkeämpää, vanhuksille useampi vaippa päivässä vai kunnan verovaroin ylläpitämä jäähalli. Lisää hyvinvointia pienyrittäjyydestä vai kallis toimeliaisuutta tukahduttava valvontakoneistomme. Turvallinen elämä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia maaseudulla, vai ihmisiä, kotieläimiä ja yritteliäisyyttä kiusaavat byrokraatti- ja susilaumat, joita ei saa omassa elinpiirissään rajoittaa. Pienet yritykset jotka kierrättävät hyvinvointia maassamme vai suuryritykset, jotka tuettuina varoineen karkaavat maastamme. Tasapuolinen alueellisesti jakautunut hyvinvointi vai kaikessa suurempiin yksiköihin pakottaminen.

Mitkä ovat yhteiskuntamme perustehtävät? Mikä on kunnan rooli? Kunnille on turvattava riittävät resurssit selviytyä tehtävistään. Priorisointi on tehtävä, vaikka se tekisi kipeää eliitti- ja virkamieskoneistossa. Meillä on riittävästi rahaa tärkeimpiin asioihin: lapsiin, vanhuksiin, omaan ruuantuotantoon. Meillä ei ole varaa tuhlata ylimääräisiin kaupunkimetroihin, suurtunneleihin, eliitin kulttuuripalveluihin tai muiden EU-maiden virheiden maksuun. Kestävä uudistaminen alkaa ruohonjuuritason tekijöistä ja hedän kokemustensa arvostamisesta. Motivaatio kasvaa, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman elämän asioihin.

Pienyrittäjyys ja maaseutuyrittäjyys pitävät maamme elossa, eivät sijoittajiaan palvelevat suuryritykset. Tukea on annettava pienyrittäjille: kiinteät kulut ja verot astuvat voimaan vasta perustoimeentulosumman ylittyessä. Kansalaistulo ja työn käsitteen laajentaminen kaikkeen yhteistä hyvää edistävään toimintaan ovat vakavasti harkittavia. Yritteliäisyyden esteenä oleva kallis valvonta ja sääntely puretaan, vain yrittäjyyttä palvelevat toiminnot säilytetään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uudistaminen, arvokeskustelu, priorisointi

Poikamme Onnin muistolle

Perjantai 19.9.2014 klo 18:04 - Eliisa Panttila

Olit kotimme kirkas tähti, mi valoa siihen loi. Sinun kanssasi paljon lähti, mitä kukaan ei korvata voi. (Eino Leino)

Lapsi voi olla lyhyen elämänsä aikana suurempi vaikuttaja kuin moni pitkän iän elänyt aikuinen. Lapseni jälki on rakkauden jälki. Kaikkien vaiheittesi ylle jäi valoa. Onni oli pieni ihminen mutta suuri mies, sanoi ystävämme Liisa. Onni on ilon lapsi, valon lapsi, kultatukka kiharapää. Jumalan rakkauden lähettiläs. Pulppusit iloa ympärillesi. Jätit monen sydämeen lähtemättömän jäljen. Emme ymmärrä miksi Sinun piti sairastua yllättäen vakavaan aivokasvaimeen. Ja lähteä meidän luotamme, kuolla jo 6-vuotiaana. Moni kysymys elämässä jää avoimeksi.

Tietenkin hoidimme Sinut kotona, sillä halusimme Sinun tuntevan sairaanakin olosi turvalliseksi ja rakastetuksi. Äiti ja isä ei koskaan hylkää, kuulumme aina yhteen. Opettelimme mielellämme sairaanhoitajan taitoja isäsi kanssa, ja haimme kotiin lainaksi lasten sairaalasängyn sekä hoitolaitteita, jotta Sinulla olisi mahdollisimman hyvä olla. Vietimme tiiviisti yhdessä reilun vuoden, meidän perhe. Teimme yhdessä paljon mukavia asioita, mahdollisuuksiesi mukaan. Pikku keksijä ja laivansuunnittelija pääsi monelle iloiselle laivamatkalle, lentämäänkin. Vaikka teimme parhaamme, jäimme Sinulle rakkaudessa velkaa. Lapsi rakastaa ehdoitta vanhempiaan. Siksi vanhemmat jäävät aina lapselleen velkaa rakkaudessa.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
(Eino Leino)

Näemme Sinut kipeästi kaikkialla ympärillämme: kotona, pihalla, legoissasi, tyhjissä kengissäsi, vaatteissasi, yhteisillä retkillä, tutuissa paikoissa, marjametsässä, autossa. Pienestä pyörätuolistasikin on vaikea luopua. Voi kuinka monet kymmenet, sadat kilometrit me kanssasi kärryyttelimme. Kiitos lapseni kun opetit minulle miten täällä eletään täysillä viimeiseen henkäykseen saakka. Kiitos kun näytit elämälläsi, mikä elämässä on tärkeintä. Kaipaamme Onni Sinua suunnattomasti; äiti, isä ja pikku vanamonnuppu.

Kiitos rakkain poikamme, kiitos seitsemästä yhteisestä onnen vuodesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsen kuolema

Kerro kerro kuvastin

Tiistai 13.5.2014 klo 23:37 - Eliisa Panttila

Mitä näet katsoessasi peiliin? Näetkö arvosteltavaa? Näetkö arvostelijan itsensä? Onko suupielet tyytymättömästi alaspäin? Vai oletko onnekkaasti oppinut katsomaan itseäsi kannustaen, arvostaen ja kiittäen? Oletko lähimmäisenä(si) armollinen vai armoton?

Hyi mitä kiusallisia kysymyksiä, hyppään äkkiä ajattelematta yli.

Itsensä kohtaaminen ei ole helppoa tai miellyttävää. Silti itsensä tunteminen on viisauden alku. Vanhempana, päättäjänä. Ihmisenä. Tunne itsesi, anna arvo toisellekin. Myös itsenäinen ajattelu näyttää olevan useimmille vaikeaa. Mahdollisuus itsenäiseen ajatteluun ja mielipiteenvapauteen on syy siihen, että perussuomalaisissa on myös meitä valistuneita, rohkeita naisia. Vähätteletkö mielelläsi? Aikuisen on viisainta ottaa asioista selkoa itse eikä tyytyä määkimään laumassa. Tänä päivänä on hyviä mahdollisuuksia itsenäiseen tiedonhankintaan. ”Älkää tuomitko sen mukaan miltä jokin näyttää. Tuomitkaa oikein.” opasti maailmanhistorian merkittävimpiin kuuluva elämänviisauksien laukoja. No uskontoa ja politiikkaa ei ainakaan saa sekoittaa. Entä jos onkin vain yksi kokonainen todellisuus? Kestätkö todellisuutta?

Teuvalla valtuusto työstää paraikaa yhteistä ajatusta siitä, mihin olemme menossa. Yhteisiä tavoitteita. Teuvan säilyttäminen elinvoimaisena tuntuu olevan kaikille yhteinen tavoite. Miten Sinä kehittäisit kotikuntaasi? Valittaminen on helppoa, mutta viisaampaa on yhdessä yrittää saada asioita paremmalle tolalle. Se vaatii tietenkin hieman viitseliäisyyttä ja itsensä likoon laittamista. Ja tänä päivänä myös sitä, ettei anna valtionhallinnon poukkoilusta johtuvan hätäännyksen ja toivottomuuden vallata mieltä, vaan koettaa keskittyä oleelliseen.

Olen onnekas, sillä ympärilläni on paljon hyviä, aitoja ja kannustavia ihmisiä. On minullakin kokemuksia myrkynkylväjistä ja juorunkeittäjistä. Pyrin itse katkaisemaan asiattomat puheet ja jättämään ne sitten omaan arvoonsa. Täällä olen huomannut kuinka hyvä kello kauas kantaa ja paha toisinaan vielä kauemmas. Pahaa on tavallaan helpompi edistää kuin hiljaista hyvää, sillä vain paha käyttää kovia aseita. Kumpaa Sinä edistät elämässäsi? Kirkonkylässä asuvat tuttavat kertovat että täällä tuomitaan, arvostellaan, vähätellään ja kadehditaan. Erilaisuutta ei oikein siedetä. Kuinka kapea on teuvalainen ”normaaliuden” mitta? Olisikohan täällä syytä laajentaa näkökenttää, jos ei kestetä sitä että tyttölapsi leikkii nukkien sijasta dinosauruksilla, poika sanoo hassusti ärrän tai setä on valinnut väärän puolueen? Miksi täällä annetaan niin paljon kielteisiä viestejä? Tässä on jokaisella kuntalaisella peiliin katsomisen paikka. Millaista maailmaa minä luon ympärilleni?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäinen ajattelu, elinvoimaisuus, kunnan kehittäminen

Ajatuksia kyläkoulusta

Lauantai 15.3.2014 klo 22:51 - Eliisa Panttila

Kyläkoulumme on taas hätäisesti hutaistu säästölistalle. Taistoon siis kylämme ainoan palvelun ja elämänlaadun takaajan puolesta! Alla muutamia argumentteja.

Norinkylä tarvitsee koulunsa, sillä kylän lapsilla on kunnassa kaikkein pisin matka kirkonkylälle. Ja monesta muusta syystä:

Koulu turvaa elämänlaadun kylässä. Oma koulu yhdistää kylän asukkaita, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki edistää kuntalaisten terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Koulu pitää Norinkylän asukasmäärän ja ikärakenteen suotuisampana kuin mitä se olisi ilman koulua. Tämä on luonnollisesti Teuvankin etu.

Jos koulujen lakkauttamista päädytään kuitenkin valmistelemaan, ensin on kuultava koulun lapsia ja kyläläisiä. On selvitettävä koulun arvo 1) oppilaalle 2) yhteisölle ja 3) paikalliselle taloudelle. Miksi? Koska koulu on Norissa koko kylän ainoa julkinen palvelu. Lasten opinahjon, päivähoitopaikan ja ainakin kahden teuvalaisen työntekijän työpaikan lisäksi koulu on kaikkien kokoontumis- ja äänestyspaikka. Eli edistää osallisuutta ja paikallisdemokratiaa ja osaltaan ehkäisee syrjäytymistä. Laskelmissa on huomioitava kaikki tekijät välillisine vaikutuksineen.

Koska lähikoulu sitouttaa lapsia omaan kotikuntaansa, Norinkylään jää oman koulun käyneistä yrittäjiä sekä palkansaajia eli Teuvalle veronmaksajia. Tämäkin on huomioitava laskelmissa.

Muuttuvia tekijöitä on vaikea laskea etukäteen. Jos lakkautetaan kunnan viimeinen kylälle tarjoama palvelu, miten se vaikuttaa alueen tulevaan väestökehitykseen ja sitä kautta alueen työllistämismahdollisuuksiin tai yrittäjyyteen? Näin koulun lakkauttamisella on sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat kunnan verotuloihin.

Jos koulu on kylällä viimeinen palvelu ja se viedään pois, lapsiperheitä on luonnollisesti vaikea saada. Teuva jää todennäköisesti vaille näitä perheitä.

Entä miten lasketaan rahassa se hyvä yhteishenki ja talkoohenki ja keskinäinen huolehtiminen, jota koulu ylläpitää kylässä? Jos voisimme muuttaa Norinkylän hyvän hengen rahaksi, olisimme varmasti seudun rikkaimpia kyliä Emoji

Täällä tätä olisi, kolmatta sektoria, olemassa oleva toimiva yhteisö. Kuinka paljon tarjotaan?

Pelkään että kustannussäästöt koulun lakkauttamisesta ovat vain toiveajattelua ja kertasäästö paperilla, mutta pitkällä aikavälillä ei säästöjä synny. Ja meidän on ajateltava tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä ja niitä vaatimattomia lukuja jotka paperilla näyttävät säästöiltä.

Suuri osa "säästöistä" sulaa tien päälle. Kuka uskoo kuljetuskustannusten laskuun tai pysähtymiseen tulevaisuudessa? Lisäksi näin osa opetukseen varatuista rahoista menisi kumipyörien päällä kulkemiseen, eli itse lapsen sivistykseen jää vähemmän rahaa kuin lähikoulussa.

Toivottu kustannusten lasku ei näy ainakaan opetushallituksen tilastoissa vuosilta 1999 - 2006. Koulujen määrä väheni 17 prosenttia, mutta menot kasvoivat 46 prosenttia.

Meillä Norissa kaikki kulkevat nyt omin voimin koulumatkansa. Tämä edistää lasten terveyttä ja kuntoa, koulumatkaliikunta. Ylipaino ei ole ongelma. Karkkikauppaankaan ei pääse koulun jälkeen kuten kirkonkylällä, joten on myös huomioitava kyläkoulun myönteinen vaikutus hammasterveyteen. Nämäkin pitää huomioida laskelmissa.

"Pienten koulujen sulkemiselle ei ole olemassa laatuun liittyviä syitä. Pienet koulut ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin suuret, mikä on otettava huomioon koulujen tulevaisuudesta keskusteltaessa." (Professori Eero Uusitalo ja Peter Backa esipuheessaan Cynthia Reevesin tutkimuksesta Pieni on parempi - pienten koulujen laatu tutkimusten valossa.)

1 kommentti . Avainsanat: kyläkoulu, kyläyhteisö, pienen koulun sulkemisuhka

Kuntasoppaa

Keskiviikko 11.12.2013 - Eliisa Panttila

Mauri Kuusisto arvelee Kauhajoki-lehdessä (4.12.) kunnanvaltuuston päätöksen selvittää kuntaliitosta Kurikan kanssa syntyneen vain halusta ”näpäyttää yhtä puoluetta”. Tämä ei pidä paikkaansa. Ennemminkin taustalla on turhautuminen liikelaitoskuntayhtymään, jota emme ole yrittämisestä huolimatta kyenneet kehittämään haluttuun suuntaan. Jo kevään viimeisessä valtuustossa perussuomalaiset olisi ollut rajoittamassa kunnanjohtajan esityksen mukaisesti liikelaitoskuntayhtymän pyytämää lisämäärärahaa. Puolueidenvälistä kilpailua, nokittelua ja vanhojen ennakkoluulojen ylläpitämistä minun on oman sukupolveni edustajana vaikea ymmärtää. Kuten moni ikäiseni, näen päätöksentekoon osallistumisen yksinkertaisesti yhteisistä asioista vastuun kantamisena.

Kuntalaisen kannalta terveyspalvelut ovat toimineet varmasti pääosin hyvin, mutta iso organisaatio on vienyt päätöksentekoa etäämmälle ihmisten arjesta ja tulee hurjan kalliiksi. Hyvä kysymys varmasti on, pystyykö toinenkaan naapuri tarjoamaan sen enempää. Mutta maamme nykyinen hallitus painostaa kuntapäättäjiä hämmentämään kuntasoppaa tahtomaansa suuntaan. Kuntapäättäjät hääräävät kuntaliitosten parissa eivätkä ehdi liitoshuolissaan suunnitella elinkeinopolitiikkaansa. Maamme hallituksen toimet ilmentävät nyt huolestuttavasti enemmän harvainvaltaa kuin demokraattista toimintatapaa. Kapinointia lähivaikuttamisen puolesta soisi Suomenmaahan enemmän. Perussuomalaiset eivät hyväksy pakottamista kuntaliitoksiin. Kuten Anu Mäntylä valtuustossa ryhmäpuheenvuorossamme totesi, itsenäisyys on meille ensisijainen vaihtoehto. Myös yhteistyö karaktääristen rannikkokuntien kanssa olisi meille mieleistä, mutta ne eivät ole vielä kypsyneet yhteistyömahdollisuuksiin. Gustav Skuthälla Närpiöstä kirjoitti mielenkiintoisesti Teuvan ja Närpiön yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja arvomaailmasta (Tejuka 20.11.). Kuten rannikkokunnilla Närpiöllä ja Kaskisilla, myös Teuvalla on erityisiä ja arvokkaita ominaispiirteitä yhteisöllisenä maalaispitäjänä.

Kuntauudistusta ja sote-ratkaisua ei ole järkevää sitoa toisiinsa, kuten hallitus on tehnyt. ”Tilastot kertovat lahjomattomasti, että pienet kunnat järjestävät palvelunsa tehokkaasti ohuella organisaatiolla. Iso kunta käyttää palveluihinsa noin 20 prosenttia enemmän rahaa asukasta kohti. Hallituksen linjaus, että iso kunta on paras ja tehokkain, ei pidä paikkaansa. Siitä huolimatta se yrittää myös sote-uudistuksen varjolla painostaa kuntia yhteen”, toteaa Reijo Tossavainen. (PS 15/13). Ulkoaohjatusti tehdyt kuntaliitokset eivät palvele suomalaisia. Suomalaisia palvelevat toimivat lähiyhteisöt, joissa on mahdollista vaikuttaa omiin asioihin ja hoitaa asioitaan tuttujen virkamiesten ja työntekijöiden kanssa. Suomalaisia palvelee maltillinen sote-palveluiden kehittäminen, jossa luovutaan päällekkäisyydestä sekä liiasta paapomisesta ja sääntelystä. Kunnilla tulee olla riittävä vapaus hoitaa kuntalaistensa asiat toimivalla tavalla. Onko meille jo syntynyt poukkoilevassa keskusohjauksessa sellainen käsitys, ettemme enää osaa järjestää itse omia asioitamme?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, kuntaliitos, rannikko, yhteistyö

Paikallista ja tuttua tulevaisuutta

Sunnuntai 22.9.2013 klo 16:20 - Eliisa Panttila

Minua pyydettiin julkaisemaan puheenvuoroni, jonka pidin Teuvan valtuustoseminaarissa 9.9. Pohdimme yhdessä Teuvan suuntaa, ja minä juttelin tulevaisuudesta kylätoimijan näkökulmasta. Koetan nyt muistella ajatuskartasta puhumiani asioita. Koska ilmapiiri kokoontumisemme alussa tuntui lannistuneelta, muistutin että Teuva on menestynyt kunta. Teuvalla on onnistuttu monessa. Vasta kun valtio ohjasi kuntamme laajempaan sote-yhteistyökuvioon lähikuntien kanssa, näin ison laivan ohjaamisen opettelu onkin vienyt vuosia ja säästöjä. Vielä isomman yhteenliittymän apuun haikailu on epärealistista. Jos todellisuudessa olisi olemassa sellainen kuin ”vahva peruskunta”, Helsinkikin olisi taloudellinen ja tehokas. Mutta Helsinki ei ole taloudellinen ja tehokkaasti toimiva kunta.

 Kansalaiset kaipaavat elämältään turvallisuutta ja ennustettavuutta. Ongelmien yllättäessä on tärkeää tietää kenen puoleen kääntyä. Meillä maaseudun Teuvalla on edelleen voimissaan kanssakäymisen kulttuuri, jossa kansalaiset, paikallispoliitikot ja viranhaltijat tuntevat toisensa. Tällainen asetelma on erinomainen vahvuutemme. Tunnistammeko vahvuutemme, vai onko kiire muuttua joksikin muuksi, vieraaksi? Maaseudulla ei ole mitään hävettävää, täällä on kulttuurimme sydän ja keuhkot. Meidän on ymmärrettävä pitää kiinni kulttuurimme ihmislähtöisyydestä. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää saada vaikuttaa omaan elinpiiriinsä. Tämä on ydintä kylätoiminnassa ja kaikessa ihmislähtöisessä toiminnassa. Paikallisyhteisö mahdollistaa lähivaikuttamisen eli lähidemokratian. Arvostetaan ja käytetään sitä mahdollisuutta.

 Turvallisissa paikallisyhteisöissä on valoisa tulevaisuus. Paikallisyhteisö (kylä) osallistaa ja verkostoi jäseniään, mikä on tärkeä vastavoima syrjäytymiselle. Meidän kuntamme vahvuus on se, että osapuilleen kaikki kuntalaiset tunnetaan. Tämä mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan sekä sen, että ongelmiin on mahdollista puuttua ajoissa yhdessä. Vaikka meillä olisi millainen hyvinvointi-holhous-valtio, jokainen meistä on vastuussa myös lähimmäisemme hyvinvoinnista. Toimiminen yhteiseksi hyväksi aktivoi ja kasvattaa ihmisiä, antaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma edistää ihmisen terveyttä, pitkää elämää ja onnellisuutta. Oma paikallisyhteisömme Norinkylä on osoittanut kantovoimansa perheellemme tänä syksynä, kun 5-vuotias poikamme sairastui yllättäen loppukesästä vakavaan aivokasvaimeen. Turvallisuudentunnetta hurjassa elämänmuutoksessamme on tuonut kokemus siitä, että yhteisömme huolehtii ja kantaa meitä kaikin tavoin. Tämä on pääomaa, jota ei rikkainkaan pysty ostamaan.

 Osallistuneille sekä Teuvan uutterille yrittäjille kiitos panoksestanne päivään.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähidemokratia, paikallisuus, kylät

Vanhemmat kirjoitukset »