Yhteystiedot

Teuvan Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen

Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
eliisa.panttila(at)gmail.com


Poikamme Onnin muistolle

Perjantai 19.9.2014 klo 18:04 - Eliisa Panttila


Olit kotimme kirkas tähti, mi valoa siihen loi. Sinun kanssasi paljon lähti, mitä kukaan ei korvata voi. (Eino Leino)

Lapsi voi olla lyhyen elämänsä aikana suurempi vaikuttaja kuin moni pitkän iän elänyt aikuinen. Lapseni jälki on rakkauden jälki. Kaikkien vaiheittesi ylle jäi valoa. Onni oli pieni ihminen mutta suuri mies, sanoi ystävämme Liisa. Onni on ilon lapsi, valon lapsi, kultatukka kiharapää. Jumalan rakkauden lähettiläs. Pulppusit iloa ympärillesi. Jätit monen sydämeen lähtemättömän jäljen. Emme ymmärrä miksi Sinun piti sairastua yllättäen vakavaan aivokasvaimeen. Ja lähteä meidän luotamme, kuolla jo 6-vuotiaana. Moni kysymys elämässä jää avoimeksi.

Tietenkin hoidimme Sinut kotona, sillä halusimme Sinun tuntevan sairaanakin olosi turvalliseksi ja rakastetuksi. Äiti ja isä ei koskaan hylkää, kuulumme aina yhteen. Opettelimme mielellämme sairaanhoitajan taitoja isäsi kanssa, ja haimme kotiin lainaksi lasten sairaalasängyn sekä hoitolaitteita, jotta Sinulla olisi mahdollisimman hyvä olla. Vietimme tiiviisti yhdessä reilun vuoden, meidän perhe. Teimme yhdessä paljon mukavia asioita, mahdollisuuksiesi mukaan. Pikku keksijä ja laivansuunnittelija pääsi monelle iloiselle laivamatkalle, lentämäänkin. Vaikka teimme parhaamme, jäimme Sinulle rakkaudessa velkaa. Lapsi rakastaa ehdoitta vanhempiaan. Siksi vanhemmat jäävät aina lapselleen velkaa rakkaudessa.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
(Eino Leino)

Näemme Sinut kipeästi kaikkialla ympärillämme: kotona, pihalla, legoissasi, tyhjissä kengissäsi, vaatteissasi, yhteisillä retkillä, tutuissa paikoissa, marjametsässä, autossa. Pienestä pyörätuolistasikin on vaikea luopua. Voi kuinka monet kymmenet, sadat kilometrit me kanssasi kärryyttelimme. Kiitos lapseni kun opetit minulle miten täällä eletään täysillä viimeiseen henkäykseen saakka. Kiitos kun näytit elämälläsi, mikä elämässä on tärkeintä. Kaipaamme Onni Sinua suunnattomasti; äiti, isä ja pikku vanamonnuppu.

Kiitos rakkain poikamme, kiitos seitsemästä yhteisestä onnen vuodesta.

Avainsanat: lapsen kuolema


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini