Yhteystiedot

Teuvan Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen

Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
eliisa.panttila(at)gmail.com


Mitä kunnan kouluverkosta jäi

Lauantai 31.1.2015 klo 13:23 - Eliisa Panttila


KOULUVERKKOTARKASTELU

Kirjoitus julkaistu Teuvan paikallislehdessä Tejukassa 28.1.2015.

Päätöksentekokulttuuri uudistuu kuten ihmisen elämisentapa: tiedostamalla toimintatapoja ja ottamalla opiksi virheistä. Tarkastelin Teuvan kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1. kouluverkkoamme koskevaa päätöksentekoa seuraavasti.

Vuonna 2009 kunnanvaltuustossa tehtiin Teuvan kouluverkosta päätös, jossa päätettiin panostaa koulukeskuksen rakentamiseen ja toistaiseksi säilyttää kylissä olevia kyläkouluja oppilasrajaehdoin. Vaihtoehtoja oli tuolloin esillä kolme, mutta niiden ennakkovaikutusten arviointia (EVA) ei tehty. EVA:ssa pyritään ennakoimaan päätöksen vaikutuksia kuntalaisiin, kunnan elinkeinorakenteeseen, talouteen ja ympäristöön. Laajasti kuntalaisia koskettavassa kouluasiassa olisi sivistystoimenjohtajan johdolla ollut paikallaan tehdä ennakkovaikutusten arvioinnit eri vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää olisi ollut tarkastella vaihtoehtojen vaikutukset lapsikuntalaisille sekä kunnan kokonaistalouteen.

Virkamiesvalmistelussa toteutettiin kuitenkin vain arvio lyhytaikaisesta talousvaikutuksesta. Jälkeenpäin tarkastellen laskelmat lopetettujen koulujen säästövaikutuksesta on arvioitu yläkanttiin, ja kulut oppilaskuljetuksista alakanttiin. Toisin sanoen rahaa, jolla ennen opetettiin lapsia lähikoulussaan, palaa nyt tien päällä. Kuntalaisten tuodessa valmistelun yhteydessä näitä jälkeenpäin todennettavia asioita esille, ei niitä haluttu kuulla. Ihmisen asiantuntijuutta oman elämänpiirinsä asioissa on syytä arvostaa. Kyllä, pakolliset kuulemiset tehtiin. Mutta valitettavasti ei avoimin mielin, vaan sillä ennakkoasenteella, että tämä viedään läpi niin kuin on jo päätetty.

Luottamushenkilötkään eivät vaatineet laajempaa tarkastelua päätöksen pohjaksi. Päättäjien tulee perehtyä asioihin puolueettomasti. Simo Rallin ja allekirjoittaneen lehtikirjoituksissa esittämä vaihtoehto, jossa olisi rakennettu jo olemassa olevan lähikouluverkoston varaan, olisi saattanut olla toimivampi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu. Vaihtoehto olisi vähintäänkin tullut ottaa vakavasti ja pureskella perusteellisesti. Hyvää vuoden 2009 päätöksessä oli selkeät pelisäännöt oppilasrajoista, mikä takasi kouluillamme työrauhan.

Koulukeskus markkinoitiin luottamushenkilöille opinahjona, jonne kaikki Teuvan peruskoululaiset aikanaan mahtuisivat. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Tilaratkaisut eivät ole kaikilta osin onnistuneita, onhan kyse vanhasta rakennuksesta. Uusista tiloista toki tykätään. Merkittävää rakennuskustannusta ei osattu valmistelussa suhteuttaa kunnan talouskehitykseen. Takana oli runsaasti lihavia vuosia, eikä velkaantumista osattu tai haluttu ennakoida. Rakennuskustannuksia kunnalle merkittävämpänä pidettiin sitä, että valtio avusti osassa kustannuksia. Koulukeskuksen 1.vaihe maksoi noin 11 miljoonaa. Valtio osallistui 3,2 miljoonalla, joten Teuvan kunta käytti hankkeeseen 7,8 miljoonaa. (Nyt on meneillään remontoinnin 2. vaihe.)

Myös Äystön päiväkotiratkaisu vuonna 2012 osoittaa päättäjiltä kovakorvaisuutta kuntalaisia ja lähidemokratiaa kohtaan, sekä lyhytnäköisyyttä. Edellinen kunnanhallitus ratkaisi Äystön päiväkodin tilatarpeen väliaikaisesti vuokraamalla silloiselta puheenjohtajaltaan kiinteistön. Kuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt voi puhua jälkiviisaudesta, mutta jo silloin oli tietoa vaihtoehdoista saatavilla. Kuntalaisia vain ei haluttu kuulla. Viisi vuotta vuokrasopimusta ja 222 000 euroa.

Yhteenvetona voi todeta, että kouluverkon päätöksenteossa on korostunut virkamiesohjaus. Suomen perustuslaillinen oikeus vaikuttaa oman elinpiirinsä asioihin on toteutunut sitä huonommin, mitä kauempana kirkonkylästä kuntalaiset ovat asuneet. Huolimatta koneälyn lisääntyneestä roolista opetuksessa, maamme peruskoulun opetussuunnitelma on uudistuksen tarpeessa. Yhtenäiskoulun rehtori Reijo Sjöblom ilmaisi tämän osuvasti tavoitteena päästä pois koulujen seinien sisältä, oppimaan ympärillä olevasta elämästä. Tämä metodi on kautta aikain ollut käytössä kyläkouluissa. Sinänsä on hieno huomata, että aika on muuttunut, ja kyläkouluistamme jo vuosia sitten esitettyjä vahvuuksia ja toiveita otetaan nyt huomioon vielä jäljellä olevien kyläkoulujen yhteydessä.

 Eliisa Panttila

kunnanvaltuutettu

Avainsanat: kyläkoulu, talous, päätöskulttuuri


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini