Yhteystiedot

Teuvan Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen

Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
eliisa.panttila(at)gmail.com


Tuulivoimayhtiöiden toiveet ja todellisuus, päivitetty 14.3.2015

Perjantai 13.2.2015 klo 20:15 - Eliisa Panttila


Julkaistu Tejukassa 11.2.2015

Tejukassa 4.2. oli kirjoitus, josta välittyy melko ruusuinen kuva tuulivoimasta. Asiatiedot kirjoituksessa eivät juurikaan pitäneet paikkaansa. Kunnassamme ei valmistelussa arvioitu tuulipuistojen talousvaikutuksia, joten asiat etenivät sielläkin tuulivoimayhtiöiden ohjauksessa. Katson meidän päättäjien velvollisuudeksi perehtyä paremmin asioihin. Merikarvian kunnassa oltiin hereillä ja tehtiin työllisyys – ja talousvaikutusten arviointi. Sen pohjalta tein valtuustoon laskelman kunnan saamasta kiinteistöverotulosta.

Megatuulen suunnitelmissa on 5 tuulivoimalaa Teuvan Norinkylän puolelle. Kirjoituksessa esitetään kunnan kiinteistöverotuloksi n.7000€ per tuulivoimala. Todellisuudessa summa on ensimmäisenä vuonna n.5040€. Laskennassa käytetty verotusarvo alenee vuosittain 2,5%, kunnes saavuttaa 40% tason. Näin keskimääräinen kiinteistöveron määrä 5 voimalasta 25 vuoden elinkaaren aikana on n. 17.700€ vuodessa. Sen sijaan me kaikki suomalaiset sähkönkäyttäjät (tavallinen kuluttaja 2,8 senttiä/kWh, valmistava teollisuus 0,87 senttiä/kWh) maksamme sähköverona tuulivoimayhtiöille maksettavan tulonsiirron, joka on syöttötariffihinnasta (105,30€/MWh v.2015 loppuun) vähennetty pörssisähköhinnan osuus (keskimäärin 35,00€/MWh kirjoitushetkellä) eli 105,30€-35,00€/MWh= 70,50€/MWh. Esimerkiksi jos suunnitellut 5 tuulivoimalaa tuottaisivat kukin 3 MWh teholla sähköä keskimääräisen hyötysuhteensa mukaisesti 4 tuntia vuorokaudessa, sähkönkuluttajat maksavat tuulivoimafirmalle siitä ilosta 4230€/vrk. Kunta saa 5 tuulivoimalasta kiinteistöveroa keskimäärin 50€ päivässä, ja me kuluttajat maksamme tuulivoimafirmalle syöttötariffina 4230€ päivässä. Joten vaikuttaa siltä että Teuvan saavuttama rahallinen hyöty jää negatiiviseksi, kun huomioidaan kuntalaisten sähköveroina pois maksama tulonsiirto kunnasta, näin alentaen kuntalaisen ostovoimaa. Eli jos kulutat n.10.000 kWh vuodessa on sähköveron osuus laskustasi n.280€. Perheessämme maksetaan tällä hetkellä n.30.000 kWh:n vuotuisesta sähköstä sähköveroa n.840€, saman verran kuin 9kk:n lapsilisät. Sähkövero nousee vuosittain sitä mukaa kun tuulivoimaloita valmistuu. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Kirjoituksessa väitetään myös Teuvan saavan yhteisöveroa 3 miljoonaa 20 vuodessa. Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on 20%. Valtion osuus yhteisöverotuotosta on 65,4%, kuntien 32% ja seurakuntien 2,6%. Megatuuli on perustanut Teuvalle Saunamaa Windfarm Oy:n, jossa ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Megatuulella on henkilöstöä 6 pääkaupunkiseudulla. Selvitin yhteisöveron maksuperusteet valtiovarainministeriöstä Merja Taipalukselta. Kuntien saama osuus yhteisöverotuotosta jakautuu yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Näiden tietojen perusteella Teuvan saama osuus yhteisöverosta ei ole merkittävä kuntataloudelle. Sen sijaan voimaloista aiheutuvat vaikutukset luontoarvoihin ja asumisviihtyvyyteen yms, esimerkiksi välke, jäävät paikkakuntalaisten kärsittäväksi.

Edelleen kirjoittaja väittää Megatuulen hankkeen työllistävän 10 henkeä, joista 2 Teuvalla (aika näyttää). Tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa rakentamisaikaisiin ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisaikaisista kustannuksista suurimman osan muodostaa itse voimalan valmistaminen. Koska tuulivoimalat tehdään ulkomailla, ei niiden valmistuksella ole työllisyysvaikutuksia Teuvalle. Tuulivoimala-alueen rakentaminen on muutamia kuukausia kestävä projekti, jonka osa-alueet kilpailutetaan. Rakentamistöissä työskentelevät henkilöt tulevat pääasiassa ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta. Paikallisilla yrittäjillä on käytännössä mahdollisuus menestyä ainoastaan maanrakennustöiden urakkakilpailuissa. Lähialueilla toteutetut vastaavan kokoluokan hankkeet ovat osoittaneet, että alueen kaupoille ja majoituspalveluille ei aiheudu merkittävää kysynnän kasvua. Yksi tuulipuisto työllistää valmistumisensa jälkeen keskimäärin yhden kuntalaisen. Vertailun vuoksi, uusi hakesähkövoimala Lahdessa tuo 150 - 300 uutta työpaikkaa. (http://www.merikarviantuulivoima.info/)

 Yhteenvetona voi todeta, että hyvää tarkoittaen ja asiaan riittävästi perehtymättä on luotu kokonaisveroastettamme nostava järjestelmä, jossa sähköveroina kerättyjä rahojamme siirretään tuulivoimayrityksille ja sijoittajille muutama miljardi kymmenessä vuodessa. Tällä rahalla olisi parempaakin käyttöä. Kun saa kuulla lapsiin, vanhuksiin, perheisiin yms. samaan aikaan kohdistuvista leikkauksista, mielestäni tällaisena tämä haiskahtaa yhtä onnistuneelta kuin ”paska paskalaki”. Eduskuntatasollakin tähän ollaan heräämässä.

 

Muokattu 19.3.2015 11:25: päivitetty 14.3.2015

Avainsanat: talous, tuulivoima, tulonsiirto, syöttötariffi


Kommentit

24.3.2015 9:04  pekka mk

9.3.2015 21:06 Pekka Murto-Koivisto Syöttötariffia 105.3 e/MWh maksetaan vain 31.12.2015 saakka loppuen siihen.Syöttötariffi on 1.1.2016 83.5e/MWh Joka on samalla takuu hinta kiinteille tuulivoimaloille jotka rakennetaan esim. Norinkylään. Mainitsemasi markkinahinta 35e/MWh vähennettynä 83.5e/MWh :sta jää Valtion takaamaksi korvaukseksi 48,50e MWh joka rahoitetaan "ulkomaan ostohinnalla 35e/MWh " Todellinen syöttötariffi 13,50 e MWh x mainitsemasi 12 MWh tekee 5 voimalaa x 162e yht. 810e Vrk./puisto. Onhan parempi kun tuontisähkön hinta maksetaan kiinteään tuulivoimalaan Norinkylään ,eikä tuuleen puhallukseen eli tuontiin ulkomailta. VOITKO YSTÄVÄLLISESTI MUUTTAA TÄMÄN VERSION MISSÄ e merkki on korjattu kun ohjelmasi muutti e merkit ? merkeiksi "kiitos"

24.3.2015 17:47  Eliisa Panttila

Syöttötariffi 83,5e/MWh - sähkön markkinahinta n.35e/MWh = meidän sähkönkäyttäjien maksama tuki tuulivoimayhtiöille. Valtion takaama takuuhinta kerätään sähkönkäyttäjiltä eli meiltä. Ulkomaan ostohinta on tuontisähköstä ulos maksettu hinta, ei sillä enää täällä rahoiteta mitään. Tuulisähköä ei saa tuontisähkön hinnalla, vaan meidän on maksettava sekundasta tuulisähköstä moninkertainen hinta. Sekundaa häiriösähköä tuulisähkö on sen vuoksi, että sitä pukkaa verkkoon epätasaisesti tuulten mukaan, ja tarvitaan ostosähköä tai fossiilista varavoimaa säätövoimaksi. Norinkylä ei hyödy tuulivoimasta, vaan rahamme painaa ulkomaille tuulenpuhaltimen tuontiin ja investointiin. Pääministeri Katainen kysyikin vuonna 2009 vihreiden energiapolitiikkaa kritisoidessaan: Miksi pitäisi tehdä kaikkensa, että energia olisi Suomessa mahdollisimman kallista?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini