Julkaistu Tejukassa 15.3.2017 otsikolla Käyvätkö tuulivoimariskit Äystöllä kaupaksi?

Minulta on pyydetty kannanottoa Äystön tuuliteollisuuskaavailuihin, sillä olen Teuvan kunnanvaltuutetuista pisimpään perehtynyt anteliaan verotukiaisen ylikuumentamaan ilmiöön. Päättyvän valtuustokauden luottamustoimeni alkutaipaleella tartuin rivakasti kuntalaisten pyynnöstä ilmiöön, jonka päättäjät yleisesti ottaen lakaisivat mieluummin maton alle.

Teuvalla mentiin markkinapuheiden alkuhuumassa tuulitoimijoiden ja konsulttien ohjauksella, mutta nyt on korkea aika ottaa itsenäinen valta käyttöön, joka kunnalla on kaavoitusmonopolin haltijana. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin on tapahtunut kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää siis. Tuulitoimijoiden lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan merkittäviä riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Koska tuulivoimateollisuuden haitat leviävät huomattavasti niille vuokrattuja maa-aloja laajemmalle, asia koskee laajasti kaikkia kuntalaisia, ei vain maanomistajia. On syytä tiedostaa myös maanomistajalle henkilökohtaisesti aiheutuvat riskit, sillä Suomen lain mukaan maanomistaja on vastuussa maillaan tapahtuvasta toiminnasta. Käytöstä poistetun voimalan purkukustannukset ongelmajätteen hävityksineen, yhteensä noin 600 000 euroa / voimala, jää viime kädessä maanomistajalle.

Santavuoren ympäristössä tänä talvena tuulivoimaloiden siipien jäänheitosta on aiheutunut alueella metsätöissä työskennelleelle siinä määrin vaaraa / haittaa, että yhteyttä otettiin E-P:n pelastuslaitokseen. Jääkimpaleiden on tallennettu lentäneen ainakin 300 metrin päähän voimalasta.

Hirvieläinten on havaittu välttävän tuulivoimateollisuusalueita mm. Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen viime talven lentolaskennassa sekä ruotsalaisessa tutkimuksessa. Riistaeläinten kaikkoaminen johtuu erityisesti meluhaitoista ja elinympäristön metsien pirstoutumisesta teollisuusalueeksi huoltoteineen.

Tuuliturbiineja, joissa on mm. satoja litroja öljyä, palaa silloin tällöin, eikä palokaluston korkeus riitä sammutustöihin. Onnettomuustutkintakeskus perehtyi tietoihin, joita se sai Haminassa yöllä 6.1.2017 syttyneestä tuulivoimalapalosta. ”Voimalaitoksen vikatilanteissa, kuten tulipaloissa, merkittävä ongelma useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapauksissa on ollut suurien lapojen irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Tästä aiheutuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle, teollisuudelle, tieliikenteelle ja pelastustoiminnalle. Lentävien kappaleiden vuoksi sammuttaminen, alueen evakuointi ja mahdollisten maastopalojen sammuttaminen muuttuu hankalaksi.” (Suora lainaus onnettomuustutkintakeskuksen julkaisusta 6.2.2017.)

Tutustuttuani tuulitoimijan tuottamaan kaava-aineistoon ja toimintatapoihin asuinympäristössäni Norinkylässä en pidä Äystölläkin mittauksiaan suorittavaa tuulitoimijaa luotettavana sopimuskumppanina. Tuulivoima-alan kokonaisuutta tuntevana en pidä kyseistä energiamuotoa Suomessa järkevänä / kestävänä vaihtoehtona.