Julkaistu Kauhajoki-lehdessä 11.5.2017

Kiitos Matti Harjan paikallista tuulivoimailmiötä taustoittavasta kirjoituksesta (Kauhajoki-lehti 9.3.17). On perusteltua vaatia LLKY:n ympäristölautakunnan jäseniltä sen perustehtävän edistämistä ja taloudellista sidoksettomuutta esim. tuulifirmaan. Kuntalaisten pyynnöstä olen kunnanvaltuutettuna perehtynyt tuulivoima-aiheeseen usean vuoden ajan. Työtäni tietoisuuden lisäämiseksi ja elinmahdollisuuksiemme puolustamiseksi on arvostettu siinä määrin, että sain Teuvalla kunnallisvaaleissa 2017 kolmanneksi korkeimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Olen havainnut useimpien päättäjien seudulla välttävän keskustelua tuulivoimasta. Koska kyseessä on kuntalaisten oikeusturvaa ja hyvinvointia merkittävästi koskettava ilmiö, siitä on kuitenkin puhuttava. Mikäli kuntien valtuustoissa vielä toteutetaan silmät ummessa tuulifirmojen toiveita, muutamassa vuodessa tuulivoimasta maakuntaamme aiheutuvat ongelmat ovat katastrofaaliset. Tämä ei ole pelottelua, vaan yksinkertaisesti tietoon perustuvaa ennakointia. Uusien valtuustojen onkin kunnan kaavoitusmonopolin käyttäjinä huolehdittava, että tuulihankkeet eivät kunnissa etene, ennen kuin maan hallituksen teettämä puolueeton terveystutkimus on tehty. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin toteutettiin kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa, paikallisilla lobbareilla sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on siis ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää. Tuulifirmojen lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan huomattavia riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Tuulivoimalat tuottavat muun muassa alle 1 Hz:n (hertsin) matalataajuista infraääntä, joka on ihmiskorvan kuuloalueen ulottumattomissa. Infraääni on väliaineen (ilmakehä, maaperä) värähtelyä. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO vahvisti jo vuonna 1996, että alle 1 Hz:n infraääni aiheuttaa ihmisille meritautia, matkapahoinvointia, huimausta ja ahdistuneisuutta. ISO:n standardi 9996:1996 todistaa, että tuulivoimaloiden aiheuttamiksi koetut oireet ovat todellisia, ja todella tuulivoimaloista aiheutuvia. Tämä tieto on erittäin merkittävä kaikille niille ihmisille, joiden saamia oireita on pidetty mielikuvituksen tuotteina. Koska ISO-standardi osoittaa tämän taajuisen infraäänen aiheuttavan terveyshaittoja, standardin luulisi velvoittavan viranomaisia, jotta he selvittävät todella infraäänen pitkäaikaisvaikutukset ihmisiin ja heidän terveyteensä, ennen
kuin infraääntä tuottavia tuulivoimaloita rakennetaan.

Koska ISO-standardi on vahvistanut infraäänen haitallisuuden terveydelle jo yli 20 vuotta sitten, vilkaistaanpa Suomessakin käytössä olevaa kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Stakes julkaisi tautiluokituksen 1. painoksen vuonna 1995. Virallisesti terveydenhuollon käytössä ICD-10-tautiluokitus on ollut vuoden 1996 alusta - siis yhtä kauan kuin infraäänen haitat kirjaava ISO-standardi. ICD-10-luokitus suomeksi ja ruotsiksi löytyy Julkarista, joka on STM:n avoimen hallinnonalan julkaisuarkisto. Julkaisu on kenen tahansa ladattavissa. Diagnoosin T75.2 nimi on "värähtelyn vaikutus" ja se sisältää myös "infraäänen aiheuttaman pyörrytyksen".

Onko diagnoosin nimessä tai diagnoosissa jotain epäselvää? Infraääni on värähtelyä, ja diagnoosi kuvaa värähtelyn vaikutuksia, joita ovat muun muassa infraäänen aikaansaama huimaus ja pyörrytys. Tautiluokituksen kannessa komeilee THL:n logo ja julkaisun esipuhe on THL:n ylilääkärin allekirjoittama. THL:llekin asian luulisi siis olevan päivänselvää. Ai mikä THL? Meidän Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.