Julkaistu Tejukassa 24.6.2020

Pidän lupiineista. Ne värittävät iloisesti perinteisille ketokukkasille liian karuja ja kehnoja kasvupaikkoja tienpientareilla ja metsänreunoissa. Tämän mahdollistaa hernekasveihin kuuluvan lupiinin kyky sitoa juurinystyröillään typpeä maaperään, ja näin parantaa maata. Silmänilon lisäksi lupiini tarjoaa pölyttäjille yhdessä pitkässä varressa huikean paljon evästä. Lupiinia onkin mielestäni tarpeetonta vainota.

Pölyttäjät ovat viime aikoina saaneet ansaitsemaansa huomiota. Maailmanlaajuisesti pölyttäjät tekevät ihmiskunnalle vuosittain töitä jopa noin 500 miljardin euron arvosta. Arvioidaan, että kolmannes maailman maataloustuotannosta on pölyttäjistä riippuvainen. Ihminen ei pysty korvaamaan pölyttäjiä.

Jotta pölyttäjät voivat elellä keskuudessamme, ne tarvitsevat kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Teuvan säästöohjelman toimenpiteissä vuosille 2019-2023 puistojen hoito-kohtaan on kirjattu "Nurmikoiden leikkaamista vähennetään, luonnonniittyjä ja kukkapeltoja lisätään." Tämä on hyvä suunta. Tilinpäätöksen 2019 mukaan tavoite on toteutunut kunnalle siirtyneiden rivitalotonttien osalta.

Teuvan perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti paikallisten pölyttäjien säilyttämiseen tähtäävässä aloitteessaan kesäkuun alun kunnanvaltuuston kokouksessa, että kukkapellot ja luonnonniityt otetaan kunnassa laajasti käyttöön nykyisten nurmikenttien tilalle. Sen lisäksi että tästä suuntauksesta hyötyisivät pölyttäjät, kunnan ja kuntalaisten rahoja säästyisi jopa useasti viikossa tehtävän koneellisen ruhonleikkuun vähentyessä. 

Useimmat suomalaiset arvostavat kesäkukkien kauneutta, ja luonnon kauneus ympärillä lisää hyvinvointia. Aika ajoin kuntalaiset harmittelevat, että tienpientareiden kukkaloisto parturoidaan silloin kun se on kauneimmillaan. Esitimmekin aloitteessamme, että kunnassa tienpientareiden parturointi tehtäisiin vasta syksyllä kukinnan päätyttyä - kuntalaisten ja pörriäisten tähden.