Rajoitettu sananvapaus ei ole sananvapautta

Tiistai 30.8.2022 klo 11:00 - Eliisa Panttila

Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston demokratiapoliittinen periaatepäätös suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla

Eriävä mielipide kunnanhallituksen kokouksessa 29.8.2022

Kaikilta osin en yhdy esittelijän näkemyksiin. 

2.5 "Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on avoin, moniarvoinen ja syrjimätön sekä mahdollistaa eri väestöryhmien osallistumisen."

Sananvapauden todettiin kaventuneen.

Vastaukseksi tarjotaan vihapuheen kitkemistä. Tässä on ristiriita, sillä mielivaltaisin vihapuhe-leimoin juuri rajoitetaan sananvapautta.

Luonnoksessa esitetty toimenpide, ”vihapuheeseen” keskittyminen, vie huomiota pois siitä tosiasiasta, että vihapuhe-termin mielivaltainen käyttö on keskeinen syy viime vuosien sananvapauden kaventumiseen. Oikeustajun vastaisia ja mielivaltaisia vihapuhe-leimoja, jopa -tuomioita, on käytetty toisinajattelijoiden vaientamisen. 

Sensuuri-sana näyttää korvatun vihapuhe-termillä: ”Vihapuhe myös kaventaa yhteiskunnallista keskustelua.” Kuntapäättäjä-kokemukseni mukaan sensuuri kaventaa yhteiskunnallista keskustelua. Sensuuria luodaan leimaavalla, häpäisevällä vihapuhe- ja disinformaatioretoriikalla.

Suomen Perustuslain mukaan ”Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.” Jos tätä oikeutta rajoitetaan, jottei kukaan vain loukkaantuisi (ts. kokisi mielipahaa), ei ole sananvapautta. Toistan vielä: Jos sananvapautta rajoitetaan jotenkin, ei sitä ole.

Vihapuheen ja disinformaation määrittelemisestä vastaa valtaapitävä taho, ja määrittelyyn sisältyy aina oman edun tavoittelun ja mielivallan mahdollisuus. Plandemia-aikana on tullut hyvin ilmi, kuinka vallassa olevat tahot ovat järjestelmällisesti leimanneet toisinajattelijoiden tietoja ja näkemyksiä disinformaatioksi. Ennätysmäärä lääketieteellisiä huippuasiantuntijoita ja ammattilaisia on vaiennettu vallan medioissa. Tämä on syy, miksi sananvapaus viime vuosina on kaventunut - valtaapitävän tahon toteuttama yksipuolinen tiedotus ja moninäkökulmaisen keskustelun estäminen ruokkii vihapuheeksi nimettyä ilmiötä.

2.7 "Suomi tukee demokratiakehitystä kansainvälisesti".

Toimenpiteinä tarjotaan mm. ”Tuetaan kansainvälisesti puolueita ja parlamentteja, jotta politiikassa aliedustettujen ryhmien poliittinen osallistuminen vahvistuu.”

Ei. Suomalaisten verorahat on käytettävä suomalaisten välttämättömien tarpeiden täyttämiseen, ei muiden maiden hallitusten tukemiseen.

Paikallista ja tuttua tulevaisuutta

Sunnuntai 22.9.2013 klo 16:20 - Eliisa Panttila

Minua pyydettiin julkaisemaan puheenvuoroni, jonka pidin Teuvan valtuustoseminaarissa 9.9. Pohdimme yhdessä Teuvan suuntaa, ja minä juttelin tulevaisuudesta kylätoimijan näkökulmasta. Koetan nyt muistella ajatuskartasta puhumiani asioita. Koska ilmapiiri kokoontumisemme alussa tuntui lannistuneelta, muistutin että Teuva on menestynyt kunta. Teuvalla on onnistuttu monessa. Vasta kun valtio ohjasi kuntamme laajempaan sote-yhteistyökuvioon lähikuntien kanssa, näin ison laivan ohjaamisen opettelu onkin vienyt vuosia ja säästöjä. Vielä isomman yhteenliittymän apuun haikailu on epärealistista. Jos todellisuudessa olisi olemassa sellainen kuin ”vahva peruskunta”, Helsinkikin olisi taloudellinen ja tehokas. Mutta Helsinki ei ole taloudellinen ja tehokkaasti toimiva kunta.

 Kansalaiset kaipaavat elämältään turvallisuutta ja ennustettavuutta. Ongelmien yllättäessä on tärkeää tietää kenen puoleen kääntyä. Meillä maaseudun Teuvalla on edelleen voimissaan kanssakäymisen kulttuuri, jossa kansalaiset, paikallispoliitikot ja viranhaltijat tuntevat toisensa. Tällainen asetelma on erinomainen vahvuutemme. Tunnistammeko vahvuutemme, vai onko kiire muuttua joksikin muuksi, vieraaksi? Maaseudulla ei ole mitään hävettävää, täällä on kulttuurimme sydän ja keuhkot. Meidän on ymmärrettävä pitää kiinni kulttuurimme ihmislähtöisyydestä. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää saada vaikuttaa omaan elinpiiriinsä. Tämä on ydintä kylätoiminnassa ja kaikessa ihmislähtöisessä toiminnassa. Paikallisyhteisö mahdollistaa lähivaikuttamisen eli lähidemokratian. Arvostetaan ja käytetään sitä mahdollisuutta.

 Turvallisissa paikallisyhteisöissä on valoisa tulevaisuus. Paikallisyhteisö (kylä) osallistaa ja verkostoi jäseniään, mikä on tärkeä vastavoima syrjäytymiselle. Meidän kuntamme vahvuus on se, että osapuilleen kaikki kuntalaiset tunnetaan. Tämä mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan sekä sen, että ongelmiin on mahdollista puuttua ajoissa yhdessä. Vaikka meillä olisi millainen hyvinvointi-holhous-valtio, jokainen meistä on vastuussa myös lähimmäisemme hyvinvoinnista. Toimiminen yhteiseksi hyväksi aktivoi ja kasvattaa ihmisiä, antaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma edistää ihmisen terveyttä, pitkää elämää ja onnellisuutta. Oma paikallisyhteisömme Norinkylä on osoittanut kantovoimansa perheellemme tänä syksynä, kun 5-vuotias poikamme sairastui yllättäen loppukesästä vakavaan aivokasvaimeen. Turvallisuudentunnetta hurjassa elämänmuutoksessamme on tuonut kokemus siitä, että yhteisömme huolehtii ja kantaa meitä kaikin tavoin. Tämä on pääomaa, jota ei rikkainkaan pysty ostamaan.

 Osallistuneille sekä Teuvan uutterille yrittäjille kiitos panoksestanne päivään.

Teuvan kylien yhteistoimintaryhmä

Sunnuntai 26.5.2013 klo 23:11 - Eliisa Panttila

Kuulin viime syksynä Päntäneen kyläseminaarissa Ilmajoen mainiosta kylien yhteistoimintaperinteestä. Pidän Ilmajokea menestyksekkäästi asiansa hoitaneena, erittäin vetovoimaisena kuntana. Eikä vähiten sen vuoksi, että siellä on toiminnassa 12 virkeää kyläkoulua. Kuntaa on kehitetty muutenkin kokonaisvaltaisesti, paikallisdemokraattisesti, kyliensä summana.

Kiinnostuin siinä määrin Ilmajoen sisäisestä yhteistoiminnasta, että aloin kaivata vastaavaa meille Teuvallekin. Sainkin ilokseni asiaa esillä pidettyäni valtuudet ryhmän kokoonkutsumiseen. Teuvan kylien yhteistoimintaryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa viime viikolla 13.5.13 Norinkylässä. Kokemus oli hyvä, sillä rakentavalle vuoropuhelulle ja kannustavalle yhteistyölle on tilausta. Uutta koulukeskusta lähellä olevissa kylissä tehdään surutyötä oman rakkaan kyläkoulun toiminnan päättymisestä. Meidän on tärkeä luoda avoin yhteistyö kylien välille, jottei kateus pääse nakertamaan voimavarojamme. Paikalla olivat edustajat useimmista kylistämme, valtuuston jäseniä sekä kunnanjohtaja. Ilmajoen mallista meille oli kertomassa Ilmajoelta lähtöisin oleva kyläasianaisemme Tuija Takamäki Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä.

Kuntien elinvoimaisuutta tutkinut Eero Holstila totesi Kuntalehdessä 16.5. että kunta ei ole tärkein toimija, kun luodaan menestyvää ja kasvavaa kuntaa. Tärkeimpiä toimijoita ovat asukkaat ja yhteisöt. " Luovat asukkaat synnyttävät kuntaan yrityksiä ja työpaikkoja." On hyödyllistä kehittää kuntaa alueellisestikin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Yritystoimintaa, rakentamista yms. kunnassamme ei saa vaikeuttaa kotikutoisella byrokratialla. Kunnan viranhaltijoilla olisi tärkeää olla sellainen asenne, että miten voin helpottaa, auttaa ja kannustaa asiakasta mahdollisimman hyvin. Näin olen tottunut ajattelemaan kylätoimijana. Sen sijaan että viranhaltija etsisi virheitä tai käyttäisi valtaansa rehdin toiminnan hankaloittamiseen. Luodaan yhdessä suotuisa ilmapiiri kuntamme kehittämiselle. Jos haluamme elää vauraassa ja itsenäisessä kunnassa, meidän on toiminnassamme ajateltava kotikuntamme etua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säästötalkoisiin osallistumista sekä omien palveluyritystemme hyödyntämistä mahdollisimman tarkoin. Meillä Teuvan päättäjillä ja viranhaltijoilla on erityinen velvollisuus etsiä tarvitsemamme aina ensin kotikunnasta. Tämä edellyttää luonnollisesti kykyä tiedostaa valintojemme seurauksia. Näin toimimalla voimme myös kehittää palvelutarjontaa. Tällä hetkellä Teuvalta saa lähes kaikkea tarpeellista, ja kulttuuritarjonnassa huikeasti yli maan keskiarvon. Kotikuntasi menestyksestä päätät Sinä tämän päivän asenteillasi ja valinnoillasi.