Tuulivoima ja sen terveysvaikutukset

Maanantai 12.4.2021 klo 19:56 - Eliisa Panttila

Valtuustoaloitteeni 12.4.21

Kunnanvaltuutettuina saimme kuntien päättäjille 8.3.21 lähetetyn tiedotteen: Tuulivoima ja sen terveysvaikutukset - Aiemmin suomeksi julkaisematonta tutkimustietoa nyt julkistettu laajassa tutkimuskatsauksessa.

Katsaus tutkimuksiin tuulivoiman infraäänen haitallisista vaikutuksista terveyteen. https://www.dropbox.com/s/dj773n0izqp3yrf/Tutkimuskatsaus_Tuulivoiman%20haitalliset%20terveysvaikutukset.pdf?dl=0

Katsauksen keskeisin tarkoitus on tuoda esiin tutkimuksia, joissa osoitetaan tuulivoiman infraäänen haitallisuus ihmisten terveydelle. Tämä on otettu katsauksen kohteeksi, koska Suomessa julkaistuissa tutkimuksissa kerrotaan liian yksipuolisesti tuulivoiman haitattomuudesta. Katsaus on koottu ansiokkaasti kansantajuisesti lähes sadasta tutkimuksesta.

Katsauksen päätulos on, että tuulivoiman hallitsematon lisääminen ilman riittävää tutkimustietoa merkitsee suuren riskin ottamista ihmisten terveyden kustannuksella.

Katsauksessa tuodaan esille suomalaisen läpivaltiollistuneen tutkimuksen ongelmaa sekä viimeisimmän ”Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys” -tutkimuksen tieteellisiä puutteita. Siinä käytetyillä tutkimusaineistoilla eikä -metodeilla voida osoittaa sen enempää sitä, aiheutuuko tuulivoimasta infraäänen vuoksi terveysgelmia vai ei.

Katsauksessa tuodaan esille suomalaisen läpivaltiollistuneen tutkimuksen ongelmaa sekä viimeisimmän ”Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys” -tutkimuksen tieteellisiä puutteita. Siinä käytetyillä tutkimusaineistoilla eikä -metodeilla voida osoittaa sen enempää sitä, aiheutuuko tuulivoimasta infraäänen vuoksi terveysgelmia vai ei. Tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa tässä katsauksessa esitettyjen kansainvälisten ja suomalaisten tutkimushavaintojen kanssa.

Muutamia nostoja katsauksesta ja siellä esitellyistä tutkimuksista:

”Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaan pienitaajuisesta äänestä ja infraäänestä on tullut vakava ympäristöongelma, joka voi johtaa sairauteen ja kuolemaan. Toisin kuin kuultava ääni, pienitaajuinen ääni ja infraääni leviävät pitkiä matkoja, ja rakennusten seinät ja ikkunat vaimentavat sitä vähemmän.”

”Vasilyevan tutkimukset, kuten Castelo Brancon tutkimukset osoittavat, että pienitaajuisella äänellä, jolla on korkea äänenpainetaso, on genotoksinen vaikutus, mikä johtaa lisääntyneeseen apoptoottiseen solukuolemaan ja lisääntyneeseen DNA-sirpaloitumiseen veressä. Vasilyeva vertaa vaikutusta ionisoivan säteilyn vaikutukseen. Tämänhetkisen tieteellisen tietämyksen mukaan on siis virheellistä kuvata pienitaajuista ääntä ja infraääntä terveydelle vaarattomaksi.”

”Ympäristölainsäädäntöä on harkittava uudelleen, jotta infraäänelle altistumisen korkein sallittu taso olisi korkeintaan 90 dBz, koska korkeampi taso voi häiritä sydämen toimintaa.”

”Tuuliturbiinien äänet vaikuttivat unihäiriöihin ja palautumiseen. Niillä oli pieni, mutta merkittävä vaikutus unen univaiheisiin, joita kutsutaan REM-vaiheiksi.” (Syvän unen vaihe).

”Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme (3) eri altistumisvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikkialla. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä. Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.”

Tässä joitain kiinnostavia nostoja mielestäni ansiokkaasta katsauksesta tieteellisiin tutkimuksiin tuulivoiman terveysvaikutuksista.

Kysynkin aloitteessani: miten kunnassamme hyödynnetään katsauksessa esille tuotua laajaa tutkimustietoa? Millaisiin toimenpiteisiin kunnassa on syytä varautua, jos ja kun kuntalaisten kohtaamat tuulivoimahaitat lisääntyvät? 

Kuntamme strategian keskiössä on kuitenkin kuntalaisten hyvinvointi ja terveyden edistäminen.

Eliisa Panttila

Kunnanvaltuutettu (ps)

Mitä meille jää kertomatta?

Perjantai 1.5.2020 - Eliisa Panttila

Julkaistu paikallislehdessä 29.4.2020

Tejuka uutisoi viime numerossa valtamediassa laajasti levitetyn tiedotteen tutkimuksesta, josta moni odotti puolueetonta tietoa tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksista. Itse tutkimus julkaistaan vasta kesäkuussa.

Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry kritisoi tutkimusasetelmaa, sillä lähtökohtana oli oletus jonkinlaisesta yliherkkyydestä tai asenteellisesta oireiden yhdistämisestä tuulivoimaloihin. Tutkimusta ei toteutettu puolueettomaan tietoon pyrkivässä tieteessä normaalin satunnaisotannan pelisääntöjen mukaan.

Jos infraääni vaikuttaa terveyteen, se vaikuttaa SYTe:n mukaan ihmisiin samalla tavalla, riippumatta siitä, mistä ihminen kokee oireidensa johtuvan, tai kokeeko hän edes oireilevansa. Aivojen toiminnallisesta magneettikuvauksesta tehty saksalaistutkimus (Weichenberger ym. 2017) vahvistaa tätä näkemystä, sillä se osoittaa ihmisaivojen reagoivan kuulokynnyksen alapuolella oleviin ääniin.

Tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia koskevassa keskustelussa on tärkeää huomata, että Weichenbergerin tutkimus kumoaa niin kutsutun nosebo-efektin. Suomessa kiusallisten terveysaiheiden yhteydessä hoettu nosebo-selitys on tyypillistä epätieteellistä huttua, jonka tarkoituksena on lähinnä vältellä perusteellista asioiden selvittämistä ja vastuukysymyksiä.

VTT:n mittauksissa Kurikassa ja Raahen Kopsassa sisämelurajat ylittyivät reilusti. Oleellinen löydös tutkimuksesta Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikulan mukaan onkin, että VTT:n mittaukset varmistivat sen, että tuulivoima-yhtiöiden tekemät sisämelumallinnukset eivät pidä paikkaansa. VTT mittasi taloissa myös 3-D tärinää, mutta se data on analysoimatta. 

Maailmalla tehdään parhaillaan onneksi myös tutkimuksia, joissa pitempiaikaista haittaa selvitetään. Myös Suomessa on kerätty valmiita tutkimusaineistoja, joista asiaa voi tutkia. Tutkivien tahojen tulee olla kuitenkin mahdollisimman neutraaleja.

Juuri julkaistun ruotsalaisen ympäristölääketieteen professori Kerstin Persson Wayen ym. (2020) tutkimuksen mukaan tuulivoimamelu heikentää elintärkeää REM-unta, ja sitä, kuinka palauttavaksi uni koetaan. 

Eliisa Panttila

Kunnanvaltuutettu (ps)

Lähde: SYTe ry

Käyvätkö tuulivoimahaitat pohjalaisille kaupaksi?

Maanantai 12.6.2017 klo 20:51 - Eliisa Panttila

Julkaistu Kauhajoki-lehdessä 11.5.2017

Kiitos Matti Harjan paikallista tuulivoimailmiötä taustoittavasta kirjoituksesta (Kauhajoki-lehti 9.3.17). On perusteltua vaatia LLKY:n ympäristölautakunnan jäseniltä sen perustehtävän edistämistä ja taloudellista sidoksettomuutta esim. tuulifirmaan. Kuntalaisten pyynnöstä olen kunnanvaltuutettuna perehtynyt tuulivoima-aiheeseen usean vuoden ajan. Työtäni tietoisuuden lisäämiseksi ja elinmahdollisuuksiemme puolustamiseksi on arvostettu siinä määrin, että sain Teuvalla kunnallisvaaleissa 2017 kolmanneksi korkeimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Olen havainnut useimpien päättäjien seudulla välttävän keskustelua tuulivoimasta. Koska kyseessä on kuntalaisten oikeusturvaa ja hyvinvointia merkittävästi koskettava ilmiö, siitä on kuitenkin puhuttava. Mikäli kuntien valtuustoissa vielä toteutetaan silmät ummessa tuulifirmojen toiveita, muutamassa vuodessa tuulivoimasta maakuntaamme aiheutuvat ongelmat ovat katastrofaaliset. Tämä ei ole pelottelua, vaan yksinkertaisesti tietoon perustuvaa ennakointia. Uusien valtuustojen onkin kunnan kaavoitusmonopolin käyttäjinä huolehdittava, että tuulihankkeet eivät kunnissa etene, ennen kuin maan hallituksen teettämä puolueeton terveystutkimus on tehty. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin toteutettiin kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa, paikallisilla lobbareilla sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on siis ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää. Tuulifirmojen lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan huomattavia riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Tuulivoimalat tuottavat muun muassa alle 1 Hz:n (hertsin) matalataajuista infraääntä, joka on ihmiskorvan kuuloalueen ulottumattomissa. Infraääni on väliaineen (ilmakehä, maaperä) värähtelyä. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO vahvisti jo vuonna 1996, että alle 1 Hz:n infraääni aiheuttaa ihmisille meritautia, matkapahoinvointia, huimausta ja ahdistuneisuutta. ISO:n standardi 9996:1996 todistaa, että tuulivoimaloiden aiheuttamiksi koetut oireet ovat todellisia, ja todella tuulivoimaloista aiheutuvia. Tämä tieto on erittäin merkittävä kaikille niille ihmisille, joiden saamia oireita on pidetty mielikuvituksen tuotteina. Koska ISO-standardi osoittaa tämän taajuisen infraäänen aiheuttavan terveyshaittoja, standardin luulisi velvoittavan viranomaisia, jotta he selvittävät todella infraäänen pitkäaikaisvaikutukset ihmisiin ja heidän terveyteensä, ennen
kuin infraääntä tuottavia tuulivoimaloita rakennetaan.

Koska ISO-standardi on vahvistanut infraäänen haitallisuuden terveydelle jo yli 20 vuotta sitten, vilkaistaanpa Suomessakin käytössä olevaa kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Stakes julkaisi tautiluokituksen 1. painoksen vuonna 1995. Virallisesti terveydenhuollon käytössä ICD-10-tautiluokitus on ollut vuoden 1996 alusta - siis yhtä kauan kuin infraäänen haitat kirjaava ISO-standardi. ICD-10-luokitus suomeksi ja ruotsiksi löytyy Julkarista, joka on STM:n avoimen hallinnonalan julkaisuarkisto. Julkaisu on kenen tahansa ladattavissa. Diagnoosin T75.2 nimi on "värähtelyn vaikutus" ja se sisältää myös "infraäänen aiheuttaman pyörrytyksen".

Onko diagnoosin nimessä tai diagnoosissa jotain epäselvää? Infraääni on värähtelyä, ja diagnoosi kuvaa värähtelyn vaikutuksia, joita ovat muun muassa infraäänen aikaansaama huimaus ja pyörrytys. Tautiluokituksen kannessa komeilee THL:n logo ja julkaisun esipuhe on THL:n ylilääkärin allekirjoittama. THL:llekin asian luulisi siis olevan päivänselvää. Ai mikä THL? Meidän Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lupausten tyranniaa

Perjantai 11.11.2016 klo 20:31 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 9.11.2016

Vastustaessani ainoana kunnanvaltuutettuna Teuvan Saunamaan tuulivoimakaavan hyväksymistä pari vuotta sitten kenelläkään kunnassa ei tuntunut olevan puolueetonta tietoa päätöstä tehtäessä. Onneksi minua valistivat hereillä olevat kuntalaiset. Olen nyt parin vuoden ajan perehtynyt tuulivoima-ilmiöön, ja se jaksaa yllättää.

Tuulivoimatoimijaan sidoksissa olevalla konsultilla teetetty Saunamaan tuulivoimakaava perustuu virheellisiin ja harhaanjohtaviin selvityksiin erityisesti melupäästöjen leviämisen osalta. Tämä onkin ennemmin sääntö kuin poikkeus maamme lukuisissa julkisten tukivarojen perään rynnivissä tuulihankkeissa. Kunnan virkamiehillä, joihin lain mukaan luetaan myös kunnanjohtaja ja kunnanvaltuutetut, on kuitenkin selvilläolovelvollisuus päättämistään asioista. Johtuen tuulivoimateollisuusalueen toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta em. kaavaa ei ole mahdollista toteuttaa niin, että maanrakennuslain 5§:n vaatimus terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä toteutuisi.

Tuulivoimakaavojen ongelmana on tuulivoimalaitosten haittojen ulottuminen huomattavan laajalle alueelle. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista. Melusaasteen lisäksi todettakoon, että yhden tuulivoimalan konehuoneessa noin 150 metrin korkeudessa on terästornin nokassa noin 600 litraa vaihteistoöljyä, ja glykolia toinen mokoma. (Riederer 2016.) Ruotsissa tuulivoimalatornin viime jouluaattoisen kaatumisen syyksi todettiin kiinalaisen teräksen heikko laatu.

Länsi-Suomessa syntyy paraikaa kokemuspohjaista tietoa melupäästöjen vaikutuksista asukkaisiin. Verkostoni ansiosta tunnen ja tiedän hälyttävästi oireilevia ja sairastuneita ihmisiä. On hienoa, että Teuvalla ei ole vielä rakentamista aloitettu, jolloin tilannetta voidaan tarkastella tämänhetkisen tiedon valossa. Meidän ei kannata ottaa kuntana riskiä kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden heikentämisestä, ei Saunamaan eikä Paskoonharjun osalta. Hankkeet on syytä jäädyttää kunnes ymmärryksemme melun terveysvaikutuksista on riittävä.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen ja viherideologiaan, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti osoitettu turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista näyttöä maailmalta sen sijaan on. Valitettavasti Teuvallakin ainakin osalle kuntalaisista saattaa muodostua haittaa jo kuntamme ulkopuolisista tuulivoimalaitosalueista, jotka ympäröivät kuntaamme verkon tavoin. Matajataajuinen äänienergia kun etenee kymmeniä kilometrejä ja läpäisee esteet. Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat korvaoireet, korvien ja niskan kutina, päänsärky, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Lisätty 11.11.2016 linkki tutkimusraporttiin tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksista:

http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf