Yhteystiedot

Teuvan Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen

Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
eliisa.panttila(at)gmail.com


Mitä kunnan kouluverkosta jäi

Lauantai 31.1.2015 klo 13:23 - Eliisa Panttila

KOULUVERKKOTARKASTELU

Kirjoitus julkaistu Teuvan paikallislehdessä Tejukassa 28.1.2015.

Päätöksentekokulttuuri uudistuu kuten ihmisen elämisentapa: tiedostamalla toimintatapoja ja ottamalla opiksi virheistä. Tarkastelin Teuvan kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1. kouluverkkoamme koskevaa päätöksentekoa seuraavasti.

Vuonna 2009 kunnanvaltuustossa tehtiin Teuvan kouluverkosta päätös, jossa päätettiin panostaa koulukeskuksen rakentamiseen ja toistaiseksi säilyttää kylissä olevia kyläkouluja oppilasrajaehdoin. Vaihtoehtoja oli tuolloin esillä kolme, mutta niiden ennakkovaikutusten arviointia (EVA) ei tehty. EVA:ssa pyritään ennakoimaan päätöksen vaikutuksia kuntalaisiin, kunnan elinkeinorakenteeseen, talouteen ja ympäristöön. Laajasti kuntalaisia koskettavassa kouluasiassa olisi sivistystoimenjohtajan johdolla ollut paikallaan tehdä ennakkovaikutusten arvioinnit eri vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää olisi ollut tarkastella vaihtoehtojen vaikutukset lapsikuntalaisille sekä kunnan kokonaistalouteen.

Virkamiesvalmistelussa toteutettiin kuitenkin vain arvio lyhytaikaisesta talousvaikutuksesta. Jälkeenpäin tarkastellen laskelmat lopetettujen koulujen säästövaikutuksesta on arvioitu yläkanttiin, ja kulut oppilaskuljetuksista alakanttiin. Toisin sanoen rahaa, jolla ennen opetettiin lapsia lähikoulussaan, palaa nyt tien päällä. Kuntalaisten tuodessa valmistelun yhteydessä näitä jälkeenpäin todennettavia asioita esille, ei niitä haluttu kuulla. Ihmisen asiantuntijuutta oman elämänpiirinsä asioissa on syytä arvostaa. Kyllä, pakolliset kuulemiset tehtiin. Mutta valitettavasti ei avoimin mielin, vaan sillä ennakkoasenteella, että tämä viedään läpi niin kuin on jo päätetty.

Luottamushenkilötkään eivät vaatineet laajempaa tarkastelua päätöksen pohjaksi. Päättäjien tulee perehtyä asioihin puolueettomasti. Simo Rallin ja allekirjoittaneen lehtikirjoituksissa esittämä vaihtoehto, jossa olisi rakennettu jo olemassa olevan lähikouluverkoston varaan, olisi saattanut olla toimivampi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu. Vaihtoehto olisi vähintäänkin tullut ottaa vakavasti ja pureskella perusteellisesti. Hyvää vuoden 2009 päätöksessä oli selkeät pelisäännöt oppilasrajoista, mikä takasi kouluillamme työrauhan.

Koulukeskus markkinoitiin luottamushenkilöille opinahjona, jonne kaikki Teuvan peruskoululaiset aikanaan mahtuisivat. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Tilaratkaisut eivät ole kaikilta osin onnistuneita, onhan kyse vanhasta rakennuksesta. Uusista tiloista toki tykätään. Merkittävää rakennuskustannusta ei osattu valmistelussa suhteuttaa kunnan talouskehitykseen. Takana oli runsaasti lihavia vuosia, eikä velkaantumista osattu tai haluttu ennakoida. Rakennuskustannuksia kunnalle merkittävämpänä pidettiin sitä, että valtio avusti osassa kustannuksia. Koulukeskuksen 1.vaihe maksoi noin 11 miljoonaa. Valtio osallistui 3,2 miljoonalla, joten Teuvan kunta käytti hankkeeseen 7,8 miljoonaa. (Nyt on meneillään remontoinnin 2. vaihe.)

Myös Äystön päiväkotiratkaisu vuonna 2012 osoittaa päättäjiltä kovakorvaisuutta kuntalaisia ja lähidemokratiaa kohtaan, sekä lyhytnäköisyyttä. Edellinen kunnanhallitus ratkaisi Äystön päiväkodin tilatarpeen väliaikaisesti vuokraamalla silloiselta puheenjohtajaltaan kiinteistön. Kuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt voi puhua jälkiviisaudesta, mutta jo silloin oli tietoa vaihtoehdoista saatavilla. Kuntalaisia vain ei haluttu kuulla. Viisi vuotta vuokrasopimusta ja 222 000 euroa.

Yhteenvetona voi todeta, että kouluverkon päätöksenteossa on korostunut virkamiesohjaus. Suomen perustuslaillinen oikeus vaikuttaa oman elinpiirinsä asioihin on toteutunut sitä huonommin, mitä kauempana kirkonkylästä kuntalaiset ovat asuneet. Huolimatta koneälyn lisääntyneestä roolista opetuksessa, maamme peruskoulun opetussuunnitelma on uudistuksen tarpeessa. Yhtenäiskoulun rehtori Reijo Sjöblom ilmaisi tämän osuvasti tavoitteena päästä pois koulujen seinien sisältä, oppimaan ympärillä olevasta elämästä. Tämä metodi on kautta aikain ollut käytössä kyläkouluissa. Sinänsä on hieno huomata, että aika on muuttunut, ja kyläkouluistamme jo vuosia sitten esitettyjä vahvuuksia ja toiveita otetaan nyt huomioon vielä jäljellä olevien kyläkoulujen yhteydessä.

 Eliisa Panttila

kunnanvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyläkoulu, talous, päätöskulttuuri

Ajatuksia kyläkoulusta

Lauantai 15.3.2014 klo 22:51 - Eliisa Panttila

Kyläkoulumme on taas hätäisesti hutaistu säästölistalle. Taistoon siis kylämme ainoan palvelun ja elämänlaadun takaajan puolesta! Alla muutamia argumentteja.

Norinkylä tarvitsee koulunsa, sillä kylän lapsilla on kunnassa kaikkein pisin matka kirkonkylälle. Ja monesta muusta syystä:

Koulu turvaa elämänlaadun kylässä. Oma koulu yhdistää kylän asukkaita, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki edistää kuntalaisten terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Koulu pitää Norinkylän asukasmäärän ja ikärakenteen suotuisampana kuin mitä se olisi ilman koulua. Tämä on luonnollisesti Teuvankin etu.

Jos koulujen lakkauttamista päädytään kuitenkin valmistelemaan, ensin on kuultava koulun lapsia ja kyläläisiä. On selvitettävä koulun arvo 1) oppilaalle 2) yhteisölle ja 3) paikalliselle taloudelle. Miksi? Koska koulu on Norissa koko kylän ainoa julkinen palvelu. Lasten opinahjon, päivähoitopaikan ja ainakin kahden teuvalaisen työntekijän työpaikan lisäksi koulu on kaikkien kokoontumis- ja äänestyspaikka. Eli edistää osallisuutta ja paikallisdemokratiaa ja osaltaan ehkäisee syrjäytymistä. Laskelmissa on huomioitava kaikki tekijät välillisine vaikutuksineen.

Koska lähikoulu sitouttaa lapsia omaan kotikuntaansa, Norinkylään jää oman koulun käyneistä yrittäjiä sekä palkansaajia eli Teuvalle veronmaksajia. Tämäkin on huomioitava laskelmissa.

Muuttuvia tekijöitä on vaikea laskea etukäteen. Jos lakkautetaan kunnan viimeinen kylälle tarjoama palvelu, miten se vaikuttaa alueen tulevaan väestökehitykseen ja sitä kautta alueen työllistämismahdollisuuksiin tai yrittäjyyteen? Näin koulun lakkauttamisella on sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat kunnan verotuloihin.

Jos koulu on kylällä viimeinen palvelu ja se viedään pois, lapsiperheitä on luonnollisesti vaikea saada. Teuva jää todennäköisesti vaille näitä perheitä.

Entä miten lasketaan rahassa se hyvä yhteishenki ja talkoohenki ja keskinäinen huolehtiminen, jota koulu ylläpitää kylässä? Jos voisimme muuttaa Norinkylän hyvän hengen rahaksi, olisimme varmasti seudun rikkaimpia kyliä Emoji

Täällä tätä olisi, kolmatta sektoria, olemassa oleva toimiva yhteisö. Kuinka paljon tarjotaan?

Pelkään että kustannussäästöt koulun lakkauttamisesta ovat vain toiveajattelua ja kertasäästö paperilla, mutta pitkällä aikavälillä ei säästöjä synny. Ja meidän on ajateltava tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä ja niitä vaatimattomia lukuja jotka paperilla näyttävät säästöiltä.

Suuri osa "säästöistä" sulaa tien päälle. Kuka uskoo kuljetuskustannusten laskuun tai pysähtymiseen tulevaisuudessa? Lisäksi näin osa opetukseen varatuista rahoista menisi kumipyörien päällä kulkemiseen, eli itse lapsen sivistykseen jää vähemmän rahaa kuin lähikoulussa.

Toivottu kustannusten lasku ei näy ainakaan opetushallituksen tilastoissa vuosilta 1999 - 2006. Koulujen määrä väheni 17 prosenttia, mutta menot kasvoivat 46 prosenttia.

Meillä Norissa kaikki kulkevat nyt omin voimin koulumatkansa. Tämä edistää lasten terveyttä ja kuntoa, koulumatkaliikunta. Ylipaino ei ole ongelma. Karkkikauppaankaan ei pääse koulun jälkeen kuten kirkonkylällä, joten on myös huomioitava kyläkoulun myönteinen vaikutus hammasterveyteen. Nämäkin pitää huomioida laskelmissa.

"Pienten koulujen sulkemiselle ei ole olemassa laatuun liittyviä syitä. Pienet koulut ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin suuret, mikä on otettava huomioon koulujen tulevaisuudesta keskusteltaessa." (Professori Eero Uusitalo ja Peter Backa esipuheessaan Cynthia Reevesin tutkimuksesta Pieni on parempi - pienten koulujen laatu tutkimusten valossa.)

1 kommentti . Avainsanat: kyläkoulu, kyläyhteisö, pienen koulun sulkemisuhka

Hyvinvoiva kylä kunnan paras mainos

Keskiviikko 19.12.2012 klo 3:00 - Eliisa Panttila

Minusta Kauhajoki on varoittava esimerkki kyläkoulujen suhteen. Keskittämisvimmassa siellä lopetettiin väkivalloin toimivia yhteisöjä. Viimeksi surku Nummijärven pikku koululaisia! Ei mainittuja säästöjä, mutta kuntaansa pettyneitä perheitä paljon. Nyt kunta yrittää kohentaa imagoaan mainoskampanjalla. Kauhajokiset kyläkoulujen lasten vanhemmat julkaisivat ennen kunnallisvaaleja lehdessä nimilistan, jossa oli koulujen puolesta sekä vastaan äänestäneiden nimet. Lisäksi he halusivat kertoa esimerkkejä elävästä elämästä lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen, josta lainaan: "Lähikoulun aikana koko kylä kasvatti lapsia. Tutut aikuiset ohjasivat ja ojensivat heitä. Ongelmat ja ilot oli helppo jakaa. Nyt lapset ovat osa isoa kokonaisuutta, jossa edes lapset eivät opi tuntemaan toisiaan puhumattakaan aikuisista. Levottomuus ja juurettomuus ovat lisääntyneet. Olemassa olevat yhteisöt on hajotettu. Saman lähikoulun kaverukset käyvät nykyään kahdessa, jopa kolmessa eri koulussa. Kun lähikoulu päätettiin lakkauttaa meille luvattiin sujuvat koulukuljetukset. Esimerkki koulumatkojen kestosta: lähikouluun matkaa 8km ja kesto taksilla n.10 min. Lähikoulun lakkauttamisen jälkeen matka 12km, mutta nyt matka kestää 45min aamuin illoin. Linja-autonkuljettajan kasvatusvastuu alakoululaisen päivässä on jo aika suuri." Teuvalla ei ole varaa tehdä samaa virhettä kuin Kauhajoella. Kyläkoulujen tappolistoista on aina tehty säästölaskelmat, mutta kun niitä on jälkeenpäin kyselty, ei säästöjä useimmiten ole voitu osoittaa toteen. Sen sijaan on menetetty kotipaikkaansa sitoutuneita, tulevaisuuden toimeliaita kuntalaisia. Hyvinvoiva kylä on kunnan paras mainos, totesi Tuija Takamäki osuvasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyläkoulu, säästäminen, Kauhajoki

Perussuomalaisten maaseutuohjelma

Torstai 25.10.2012 klo 7:59 - Eliisa Panttila

Perussuomalaisten sivuilla kannattaa käydä tutustumassa puolueen maaseutuohjelmaan 2011. Se on laajempi ja perusteellisempi kuin muilla puolueilla. Esimerkiksi kyläkoulut on huomioitu arvostaen. Maaseudun tiet nimetään menestystekijäksi, joten niistäkin on huolehdittava. Byrokratian ja kaiken muun kaupungista tapahtuvan kyykytyksen, sääntelyn ja syyllistämisen vähentämisen tarve tiedostetaan. Maaseutuohjelmasta välittyy maaseudun elämän asiantuntemus ja arvostus. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on fiksu mies. Hänkin on lukenut PS:n maaseutuohjelman, ja toimii yhdenmukaisesti sen kanssa. Tästä iloitsen, ja toivon perussuomalaisten ja keskustan lisääntyvää yhteistyötä - arvot ovat kuitenkin pitkälle yhteiset.

1 kommentti . Avainsanat: maaseutuohjelma, kyläkoulu, keskusta, arvot