Yhteystiedot

Teuvan Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen

Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
eliisa.panttila(at)gmail.com


Ajatuksia kyläkoulusta

Lauantai 15.3.2014 klo 22:51 - Eliisa Panttila

Kyläkoulumme on taas hätäisesti hutaistu säästölistalle. Taistoon siis kylämme ainoan palvelun ja elämänlaadun takaajan puolesta! Alla muutamia argumentteja.

Norinkylä tarvitsee koulunsa, sillä kylän lapsilla on kunnassa kaikkein pisin matka kirkonkylälle. Ja monesta muusta syystä:

Koulu turvaa elämänlaadun kylässä. Oma koulu yhdistää kylän asukkaita, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki edistää kuntalaisten terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Koulu pitää Norinkylän asukasmäärän ja ikärakenteen suotuisampana kuin mitä se olisi ilman koulua. Tämä on luonnollisesti Teuvankin etu.

Jos koulujen lakkauttamista päädytään kuitenkin valmistelemaan, ensin on kuultava koulun lapsia ja kyläläisiä. On selvitettävä koulun arvo 1) oppilaalle 2) yhteisölle ja 3) paikalliselle taloudelle. Miksi? Koska koulu on Norissa koko kylän ainoa julkinen palvelu. Lasten opinahjon, päivähoitopaikan ja ainakin kahden teuvalaisen työntekijän työpaikan lisäksi koulu on kaikkien kokoontumis- ja äänestyspaikka. Eli edistää osallisuutta ja paikallisdemokratiaa ja osaltaan ehkäisee syrjäytymistä. Laskelmissa on huomioitava kaikki tekijät välillisine vaikutuksineen.

Koska lähikoulu sitouttaa lapsia omaan kotikuntaansa, Norinkylään jää oman koulun käyneistä yrittäjiä sekä palkansaajia eli Teuvalle veronmaksajia. Tämäkin on huomioitava laskelmissa.

Muuttuvia tekijöitä on vaikea laskea etukäteen. Jos lakkautetaan kunnan viimeinen kylälle tarjoama palvelu, miten se vaikuttaa alueen tulevaan väestökehitykseen ja sitä kautta alueen työllistämismahdollisuuksiin tai yrittäjyyteen? Näin koulun lakkauttamisella on sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat kunnan verotuloihin.

Jos koulu on kylällä viimeinen palvelu ja se viedään pois, lapsiperheitä on luonnollisesti vaikea saada. Teuva jää todennäköisesti vaille näitä perheitä.

Entä miten lasketaan rahassa se hyvä yhteishenki ja talkoohenki ja keskinäinen huolehtiminen, jota koulu ylläpitää kylässä? Jos voisimme muuttaa Norinkylän hyvän hengen rahaksi, olisimme varmasti seudun rikkaimpia kyliä Emoji

Täällä tätä olisi, kolmatta sektoria, olemassa oleva toimiva yhteisö. Kuinka paljon tarjotaan?

Pelkään että kustannussäästöt koulun lakkauttamisesta ovat vain toiveajattelua ja kertasäästö paperilla, mutta pitkällä aikavälillä ei säästöjä synny. Ja meidän on ajateltava tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä ja niitä vaatimattomia lukuja jotka paperilla näyttävät säästöiltä.

Suuri osa "säästöistä" sulaa tien päälle. Kuka uskoo kuljetuskustannusten laskuun tai pysähtymiseen tulevaisuudessa? Lisäksi näin osa opetukseen varatuista rahoista menisi kumipyörien päällä kulkemiseen, eli itse lapsen sivistykseen jää vähemmän rahaa kuin lähikoulussa.

Toivottu kustannusten lasku ei näy ainakaan opetushallituksen tilastoissa vuosilta 1999 - 2006. Koulujen määrä väheni 17 prosenttia, mutta menot kasvoivat 46 prosenttia.

Meillä Norissa kaikki kulkevat nyt omin voimin koulumatkansa. Tämä edistää lasten terveyttä ja kuntoa, koulumatkaliikunta. Ylipaino ei ole ongelma. Karkkikauppaankaan ei pääse koulun jälkeen kuten kirkonkylällä, joten on myös huomioitava kyläkoulun myönteinen vaikutus hammasterveyteen. Nämäkin pitää huomioida laskelmissa.

"Pienten koulujen sulkemiselle ei ole olemassa laatuun liittyviä syitä. Pienet koulut ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin suuret, mikä on otettava huomioon koulujen tulevaisuudesta keskusteltaessa." (Professori Eero Uusitalo ja Peter Backa esipuheessaan Cynthia Reevesin tutkimuksesta Pieni on parempi - pienten koulujen laatu tutkimusten valossa.)

1 kommentti . Avainsanat: kyläkoulu, kyläyhteisö, pienen koulun sulkemisuhka