Suomi rakennettava jälleen ihmislähtöiseksi

Torstai 9.4.2015 klo 0:36 - Eliisa Panttila

Kahden viime vaalikauden aikana päättäjät ovat käyttäneet vääriä lääkkeitä verotulojen vähetessä, ja Suomen talous on ajettu umpikujaan. Verotus ja sääntely on kiristetty äärimmilleen. Pienituloisimmat kantavat kovimman verotaakan välillisinä veroina. Köyhä maksaa saman kenkien alv:n 24% kuin rikas. Tulot eivät miljoonalla suomalaisella riitäkään elämiseen, joka taas pitäisi taloutemme rattaat pyörimässä. Polttoaineen verotuksemme on EU:n korkeinta, samoin ruuan alv. Ruoka on halpaa, sen vero korkea. Kotitalouden sähkövero on 19- ja teollisuuden 14-kertainen EU:n minimitasoon nähden. Ja taivastellaan heikkoa kilpailukykyämme! Mauri Pekkarisen ajaman tuulivoiman syöttötariffituen tultua voimaan 2010 on sähköveromme noussut 255%. Ja nousu jatkuu, jos tuulivoimaloita nousee lisää. Se on katastrofi maatiloille ja meille kaikille sähkönkäyttäjille. Syöttötariffin puolesta äänestivät keskusta, kokoomus, vihreät ja rkp; muut äänestivät sitä vastaan, perussuomalaiset mukaan lukien. Keskusta järjesti tuulivoimayhtiöille 12 vuoden riskittömän sijoituskohteen, huolehtiiko keskusta näin hyvin maataloudenkin kannattavuudesta?

Keskusta ja kumppanit koettavat peitellä väärän politiikkansa jälkiä. Edelleen ne leikkaisivat etuuksia ja korottaisivat esimerkiksi kiinteistöveroa. Eli kurjistaisivat ennestäänkin vaikeuksissa olevia erityisesti maaseudulla. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Taakanjako maksukyvyn mukaan. Valtion toiminnot on perattava läpi ja laitettava tärkeysjärjestykseen. Verovarat on käytettävä ydintoimintoihin, eli heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme hyväksi sekä elämisen ja yrittämisen turvaamiseen myös maaseudulla. Sen sijaan niitä ei ole varaa sijoitella muiden maiden edesottamuksiin, tuulivoimatukiin, guggenhaimiin ja muihin turhakkeisiin.

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty II

Torstai 2.4.2015 klo 0:38 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 1.4.2015

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen, osa 2.

Hän väittää kunnan menettävän kiinteistö- ja yhteisöverotuloja satojatuhansia. Taitaa pilkku hyppiä mielivaltaisesti. Verohallinnon (1.10.2014 Dnro A81/200/2014) mukaan vain voimalan perustukset ja runko konehuoneineen kuuluvat kiinteistöveron piiriin. Roottori, vaihteisto ja generaattori ym. jäävät verotuksen ulkopuolelle. Joten verohallinnon mukaan laskettu kiinteistövero 5 voimalasta on ensin yht. n.27 000€/v, laskien 2,5%/v vuosittain 40% tasoon 14400€/v. Ei näytä sadoilta tuhansilta tämäkään. 

Yhteisövero 20% peritään verotettavasta tulosta, vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Valtion osuus 20%:n yhteisöverosta on 65%, kuntaosuus 32% ja seurakuntien 2,5%. Selvitin valtiovarainministeriöstä, että yhteisöveron kuntaosuus jakautuu henkilöstömäärien suhteessa. Megatuulella on 6 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja 2 on luvattu Teuvalle, joten Teuva saisi 32%:n yhteisöveron kuntaosuudesta henkilöstöjen suhteessa 8%. Koska ensimmäisten vuosien tulot eivät kata investointikustannuksia, jää yhteisöverotuotto 8% varsin pieneksi. Laskeminen on vaikeaa, koska ei ole tarkkaa tietoa paljonko verottaja hyväksyy investointivähennyksiä. Esim. yhtiön miljoonan tuloksesta Teuva saisi vain n.16 000€ vuodessa (mikäli Teuvalla on yhtiön 2 työntekijää) ja pääkaupunkiseutu 24% 48 000€. On huomioitava myös, että yhtiö käyttänee nk. verosuunnittelua saavuttaakseen mahdollisimman edullisen tuloksen. Joten missä ne sadat tuhannet ovat?

Teuvan kotitaloudet maksavat kunnan saamiin tuuliverotuloihin nähden moninkertaisesti sähköveroa kunnasta ulos, mikä vähentää ostovoimaa. Mauri Pekkarisen esityksestä v.2010 voimaantulleen syöttötariffin myötä on sähköveromme noussut 1,08 snt/kWh -> 2,79 snt/kWh eli 255%. Tämä merkitsee että Teuvan kotitaloudet (n.2362kpl) maksavat tänä vuonna omakotitalon keskimääräisellä sähkönkulutuksella (n.12 890 kWh/v, sähkönsiirtoyhtiön tilasto) n.618 800 € enemmän sähköveroa kuin ennen tuulivoiman syöttötariffin käyttöönottoa. Ja tämä on vasta alkua, kun Suomeen puuhataan lisää 900 uutta tuulivoimalaa. Kallista vihertelyä mitä se ei edes ole, koska tuulivoima tarvitsee rinnalleen nopeasti käynnistyviä säätövoimaloita mm. hiili- ja vesivoimaloita. Kotimaiset metsähakevoimalat tuottavat 5,5 kertaa enemmän sähköä kuin tuulivoima samalla tukisummalla (energiaviraston tilasto), ja niiden kotimaisuusaste on investointeineen ja työllistämisineen moninkertainen.

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty

Keskiviikko 25.3.2015 klo 12:35 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 25.3.2015 * merkittyä kappaletta lukuunottamatta, jonka lehti jätti julkaisematta

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen

*Koska kirjoitukseni pituutta on rajattu, en voi käsitellä kaikkea asiaan liittyvää tässä vastineessani, vaan jaan sen kahteen osaan. Seuraavassa lehdessä käsittelen mm. tuulesta temmattuja kiinteistö- ja yhteisöveroja.

Pekka Murto-Koivisto ilmoitti 18.3. Tejukassa, että olen aiheuttanut kunnallisvalituksella 3,2 miljoonan euron ”vahingon yhteiskunnalle” (tarkoittaa ilmeisesti sähkönkuluttajia) tuontisähkön hinnan 3,5 snt/kWh  (35,0 €/MWh) mukaan. Kun on noin ”oivallinen laskutapa”, käytetäänpä samaa. Herää kysymys onko laskutapa !yleinenkin! tuulivoima puolella. Hänen esittämänsä tuulisähkö kun maksaa syöttötariffituen muodossa ”yhteiskunnalle” tällä hetkellä 10,53 snt/kWh (105,3 €/MWh), eli kolminkertaisesti. Joten mainitusta tuulisähkön ostosta olisi aiheutunut ”yhteiskunnalle” saman kaavan mukaan

9,6 milj.€ menoerän miinus 3,2milj.€ sähkön hinta. Hupsista, onkin käynyt niin että olen paremminkin säästänyt 6,4 milj.€ ”yhteiskunnalle”. Kuluttaja ne mm.tukiaiset maksaa sähköverossaan, plus 24% alv. ja huoltovarmuusmaksu 0,013snt/kWh. Sähköveron perii sähkönsiirtoyhtiö ja tulouttaa sen valtiolle, joka siirtää tarvittavan tuen Energiaviraston kautta syöttötariffitukena uusiutuvalle energialle. Ei se 20€ riitä alkuunkaan tässä tulonsiirrossa! Eli vuodesta 2010 kotitalouksille sähköveroa on korotettu 1,08 sentistä/kWh 2,79 senttiin/kWh, eli tuulivoimatuen käyttöönoton jälkeen se on noussut hulppeat 255 prosenttia, ja nousee jatkossakin. Tuulivoimatukea on maksettu tähän mennessä n.98milj.€ (Energiavirasto). Todellakin! Kyseiselle rahalle on taatusti parempaakin käyttöä.

Koska Saunamaan 40 milj. kokonaisinvestoinnista valuu heti n.75% (vindkraft.fi) ulkomaisille tuulivoimalan valmistajille, missä on sen työllistävyys? Investointinsa mm. ulkomaiset sijoittajat odottavat saavansa täältä sijoituksensa tuottojen kanssa takaisin.

Onpas jännä juttu: silloin kun koulumme vielä oli toiminnassa ja teimme kaikkemme sen eteen, ei sinua näkynyt. Ei näkynyt silloinkaan kun koulu loppui. Taitaa kuule olla jo myöhäistä. Katson tuulivoimahankkeen riskit asuinympäristöllemme sekä siitä aiheutuvat kustannukset kuluttajille ja kunnallemme suuremmiksi kuin hyödyt, eikä yhteisölahjonnalla ole tähän vaikutusta.

Tuulivoimayhtiöiden toiveet ja todellisuus, päivitetty 14.3.2015

Perjantai 13.2.2015 klo 20:15 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 11.2.2015

Tejukassa 4.2. oli kirjoitus, josta välittyy melko ruusuinen kuva tuulivoimasta. Asiatiedot kirjoituksessa eivät juurikaan pitäneet paikkaansa. Kunnassamme ei valmistelussa arvioitu tuulipuistojen talousvaikutuksia, joten asiat etenivät sielläkin tuulivoimayhtiöiden ohjauksessa. Katson meidän päättäjien velvollisuudeksi perehtyä paremmin asioihin. Merikarvian kunnassa oltiin hereillä ja tehtiin työllisyys – ja talousvaikutusten arviointi. Sen pohjalta tein valtuustoon laskelman kunnan saamasta kiinteistöverotulosta.

Megatuulen suunnitelmissa on 5 tuulivoimalaa Teuvan Norinkylän puolelle. Kirjoituksessa esitetään kunnan kiinteistöverotuloksi n.7000€ per tuulivoimala. Todellisuudessa summa on ensimmäisenä vuonna n.5040€. Laskennassa käytetty verotusarvo alenee vuosittain 2,5%, kunnes saavuttaa 40% tason. Näin keskimääräinen kiinteistöveron määrä 5 voimalasta 25 vuoden elinkaaren aikana on n. 17.700€ vuodessa. Sen sijaan me kaikki suomalaiset sähkönkäyttäjät (tavallinen kuluttaja 2,8 senttiä/kWh, valmistava teollisuus 0,87 senttiä/kWh) maksamme sähköverona tuulivoimayhtiöille maksettavan tulonsiirron, joka on syöttötariffihinnasta (105,30€/MWh v.2015 loppuun) vähennetty pörssisähköhinnan osuus (keskimäärin 35,00€/MWh kirjoitushetkellä) eli 105,30€-35,00€/MWh= 70,50€/MWh. Esimerkiksi jos suunnitellut 5 tuulivoimalaa tuottaisivat kukin 3 MWh teholla sähköä keskimääräisen hyötysuhteensa mukaisesti 4 tuntia vuorokaudessa, sähkönkuluttajat maksavat tuulivoimafirmalle siitä ilosta 4230€/vrk. Kunta saa 5 tuulivoimalasta kiinteistöveroa keskimäärin 50€ päivässä, ja me kuluttajat maksamme tuulivoimafirmalle syöttötariffina 4230€ päivässä. Joten vaikuttaa siltä että Teuvan saavuttama rahallinen hyöty jää negatiiviseksi, kun huomioidaan kuntalaisten sähköveroina pois maksama tulonsiirto kunnasta, näin alentaen kuntalaisen ostovoimaa. Eli jos kulutat n.10.000 kWh vuodessa on sähköveron osuus laskustasi n.280€. Perheessämme maksetaan tällä hetkellä n.30.000 kWh:n vuotuisesta sähköstä sähköveroa n.840€, saman verran kuin 9kk:n lapsilisät. Sähkövero nousee vuosittain sitä mukaa kun tuulivoimaloita valmistuu. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Kirjoituksessa väitetään myös Teuvan saavan yhteisöveroa 3 miljoonaa 20 vuodessa. Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on 20%. Valtion osuus yhteisöverotuotosta on 65,4%, kuntien 32% ja seurakuntien 2,6%. Megatuuli on perustanut Teuvalle Saunamaa Windfarm Oy:n, jossa ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Megatuulella on henkilöstöä 6 pääkaupunkiseudulla. Selvitin yhteisöveron maksuperusteet valtiovarainministeriöstä Merja Taipalukselta. Kuntien saama osuus yhteisöverotuotosta jakautuu yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Näiden tietojen perusteella Teuvan saama osuus yhteisöverosta ei ole merkittävä kuntataloudelle. Sen sijaan voimaloista aiheutuvat vaikutukset luontoarvoihin ja asumisviihtyvyyteen yms, esimerkiksi välke, jäävät paikkakuntalaisten kärsittäväksi.

Edelleen kirjoittaja väittää Megatuulen hankkeen työllistävän 10 henkeä, joista 2 Teuvalla (aika näyttää). Tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa rakentamisaikaisiin ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisaikaisista kustannuksista suurimman osan muodostaa itse voimalan valmistaminen. Koska tuulivoimalat tehdään ulkomailla, ei niiden valmistuksella ole työllisyysvaikutuksia Teuvalle. Tuulivoimala-alueen rakentaminen on muutamia kuukausia kestävä projekti, jonka osa-alueet kilpailutetaan. Rakentamistöissä työskentelevät henkilöt tulevat pääasiassa ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta. Paikallisilla yrittäjillä on käytännössä mahdollisuus menestyä ainoastaan maanrakennustöiden urakkakilpailuissa. Lähialueilla toteutetut vastaavan kokoluokan hankkeet ovat osoittaneet, että alueen kaupoille ja majoituspalveluille ei aiheudu merkittävää kysynnän kasvua. Yksi tuulipuisto työllistää valmistumisensa jälkeen keskimäärin yhden kuntalaisen. Vertailun vuoksi, uusi hakesähkövoimala Lahdessa tuo 150 - 300 uutta työpaikkaa. (http://www.merikarviantuulivoima.info/)

 Yhteenvetona voi todeta, että hyvää tarkoittaen ja asiaan riittävästi perehtymättä on luotu kokonaisveroastettamme nostava järjestelmä, jossa sähköveroina kerättyjä rahojamme siirretään tuulivoimayrityksille ja sijoittajille muutama miljardi kymmenessä vuodessa. Tällä rahalla olisi parempaakin käyttöä. Kun saa kuulla lapsiin, vanhuksiin, perheisiin yms. samaan aikaan kohdistuvista leikkauksista, mielestäni tällaisena tämä haiskahtaa yhtä onnistuneelta kuin ”paska paskalaki”. Eduskuntatasollakin tähän ollaan heräämässä.

Mitä kunnan kouluverkosta jäi

Lauantai 31.1.2015 klo 13:23 - Eliisa Panttila

KOULUVERKKOTARKASTELU

Kirjoitus julkaistu Teuvan paikallislehdessä Tejukassa 28.1.2015.

Päätöksentekokulttuuri uudistuu kuten ihmisen elämisentapa: tiedostamalla toimintatapoja ja ottamalla opiksi virheistä. Tarkastelin Teuvan kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1. kouluverkkoamme koskevaa päätöksentekoa seuraavasti.

Vuonna 2009 kunnanvaltuustossa tehtiin Teuvan kouluverkosta päätös, jossa päätettiin panostaa koulukeskuksen rakentamiseen ja toistaiseksi säilyttää kylissä olevia kyläkouluja oppilasrajaehdoin. Vaihtoehtoja oli tuolloin esillä kolme, mutta niiden ennakkovaikutusten arviointia (EVA) ei tehty. EVA:ssa pyritään ennakoimaan päätöksen vaikutuksia kuntalaisiin, kunnan elinkeinorakenteeseen, talouteen ja ympäristöön. Laajasti kuntalaisia koskettavassa kouluasiassa olisi sivistystoimenjohtajan johdolla ollut paikallaan tehdä ennakkovaikutusten arvioinnit eri vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää olisi ollut tarkastella vaihtoehtojen vaikutukset lapsikuntalaisille sekä kunnan kokonaistalouteen.

Virkamiesvalmistelussa toteutettiin kuitenkin vain arvio lyhytaikaisesta talousvaikutuksesta. Jälkeenpäin tarkastellen laskelmat lopetettujen koulujen säästövaikutuksesta on arvioitu yläkanttiin, ja kulut oppilaskuljetuksista alakanttiin. Toisin sanoen rahaa, jolla ennen opetettiin lapsia lähikoulussaan, palaa nyt tien päällä. Kuntalaisten tuodessa valmistelun yhteydessä näitä jälkeenpäin todennettavia asioita esille, ei niitä haluttu kuulla. Ihmisen asiantuntijuutta oman elämänpiirinsä asioissa on syytä arvostaa. Kyllä, pakolliset kuulemiset tehtiin. Mutta valitettavasti ei avoimin mielin, vaan sillä ennakkoasenteella, että tämä viedään läpi niin kuin on jo päätetty.

Luottamushenkilötkään eivät vaatineet laajempaa tarkastelua päätöksen pohjaksi. Päättäjien tulee perehtyä asioihin puolueettomasti. Simo Rallin ja allekirjoittaneen lehtikirjoituksissa esittämä vaihtoehto, jossa olisi rakennettu jo olemassa olevan lähikouluverkoston varaan, olisi saattanut olla toimivampi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu. Vaihtoehto olisi vähintäänkin tullut ottaa vakavasti ja pureskella perusteellisesti. Hyvää vuoden 2009 päätöksessä oli selkeät pelisäännöt oppilasrajoista, mikä takasi kouluillamme työrauhan.

Koulukeskus markkinoitiin luottamushenkilöille opinahjona, jonne kaikki Teuvan peruskoululaiset aikanaan mahtuisivat. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Tilaratkaisut eivät ole kaikilta osin onnistuneita, onhan kyse vanhasta rakennuksesta. Uusista tiloista toki tykätään. Merkittävää rakennuskustannusta ei osattu valmistelussa suhteuttaa kunnan talouskehitykseen. Takana oli runsaasti lihavia vuosia, eikä velkaantumista osattu tai haluttu ennakoida. Rakennuskustannuksia kunnalle merkittävämpänä pidettiin sitä, että valtio avusti osassa kustannuksia. Koulukeskuksen 1.vaihe maksoi noin 11 miljoonaa. Valtio osallistui 3,2 miljoonalla, joten Teuvan kunta käytti hankkeeseen 7,8 miljoonaa. (Nyt on meneillään remontoinnin 2. vaihe.)

Myös Äystön päiväkotiratkaisu vuonna 2012 osoittaa päättäjiltä kovakorvaisuutta kuntalaisia ja lähidemokratiaa kohtaan, sekä lyhytnäköisyyttä. Edellinen kunnanhallitus ratkaisi Äystön päiväkodin tilatarpeen väliaikaisesti vuokraamalla silloiselta puheenjohtajaltaan kiinteistön. Kuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt voi puhua jälkiviisaudesta, mutta jo silloin oli tietoa vaihtoehdoista saatavilla. Kuntalaisia vain ei haluttu kuulla. Viisi vuotta vuokrasopimusta ja 222 000 euroa.

Yhteenvetona voi todeta, että kouluverkon päätöksenteossa on korostunut virkamiesohjaus. Suomen perustuslaillinen oikeus vaikuttaa oman elinpiirinsä asioihin on toteutunut sitä huonommin, mitä kauempana kirkonkylästä kuntalaiset ovat asuneet. Huolimatta koneälyn lisääntyneestä roolista opetuksessa, maamme peruskoulun opetussuunnitelma on uudistuksen tarpeessa. Yhtenäiskoulun rehtori Reijo Sjöblom ilmaisi tämän osuvasti tavoitteena päästä pois koulujen seinien sisältä, oppimaan ympärillä olevasta elämästä. Tämä metodi on kautta aikain ollut käytössä kyläkouluissa. Sinänsä on hieno huomata, että aika on muuttunut, ja kyläkouluistamme jo vuosia sitten esitettyjä vahvuuksia ja toiveita otetaan nyt huomioon vielä jäljellä olevien kyläkoulujen yhteydessä.

 Eliisa Panttila

kunnanvaltuutettu