Osallistaminen käyttöön Teuvalla

Tiistai 7.12.2021 klo 13:38 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejuka-lehdessä 1.12.2021

Jätin eriävän mielipiteeni kunnanhallituksen päätöksestä aloittaa tuulivoimakaavoitus Horonkylään. Mielestäni kunnanhallitus ei voi päättää Horonkylään suunnitellun tuulivoimakaavoituksen aloittamisesta ennen kuin paikallisten kuntalaisten mielipide on tiedossa. 

Suomen Perustuslaki turvaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa oman elämänpiirinsä asioihin, ja kunnan toiminnassa on noudatettava lakia. 

Paikallisten asukkaiden asiallinen tiedotus, kuuleminen ja näkemysten arvostus on hyvää hallintoa. Se on Teuvalla tärkeänä pidettyä kuntalaisten osallistamista päätöksentekoon. Myös Teuvan eettiset pelisäännöt velvoittavat avoimuuteen. 

Näistä syistä esitin kunnanhallituksen kokouksessa tiedotus- ja kuulemistilaisuuden järjestämistä horonkyläläisille, joita asia koskee, mutta kannattajia sille ei valitettavasti ollut. Oikea paikallisten kuulemisen aika on nimen omaan ENNEN kaavoituspäätöksen tekoa. Tietämättä paikallisten toiveita en katso oikeudekseni päättää kylän tuulivoimakaavasta heidän puolestaan. 

Kannustan horonkyläläisiä seuraamaan kaavoitusprosessin etenemistä, ja käyttämään siihen sisältyviä vaikutusmahdollisuuksia.

Eliisa Panttila

Kunnanhallituksen jäsen

Tuulivoima ja sen terveysvaikutukset

Maanantai 12.4.2021 klo 19:56 - Eliisa Panttila

Valtuustoaloitteeni 12.4.21

Kunnanvaltuutettuina saimme kuntien päättäjille 8.3.21 lähetetyn tiedotteen: Tuulivoima ja sen terveysvaikutukset - Aiemmin suomeksi julkaisematonta tutkimustietoa nyt julkistettu laajassa tutkimuskatsauksessa.

Katsaus tutkimuksiin tuulivoiman infraäänen haitallisista vaikutuksista terveyteen. https://www.dropbox.com/s/dj773n0izqp3yrf/Tutkimuskatsaus_Tuulivoiman%20haitalliset%20terveysvaikutukset.pdf?dl=0

Katsauksen keskeisin tarkoitus on tuoda esiin tutkimuksia, joissa osoitetaan tuulivoiman infraäänen haitallisuus ihmisten terveydelle. Tämä on otettu katsauksen kohteeksi, koska Suomessa julkaistuissa tutkimuksissa kerrotaan liian yksipuolisesti tuulivoiman haitattomuudesta. Katsaus on koottu ansiokkaasti kansantajuisesti lähes sadasta tutkimuksesta.

Katsauksen päätulos on, että tuulivoiman hallitsematon lisääminen ilman riittävää tutkimustietoa merkitsee suuren riskin ottamista ihmisten terveyden kustannuksella.

Katsauksessa tuodaan esille suomalaisen läpivaltiollistuneen tutkimuksen ongelmaa sekä viimeisimmän ”Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys” -tutkimuksen tieteellisiä puutteita. Siinä käytetyillä tutkimusaineistoilla eikä -metodeilla voida osoittaa sen enempää sitä, aiheutuuko tuulivoimasta infraäänen vuoksi terveysgelmia vai ei.

Katsauksessa tuodaan esille suomalaisen läpivaltiollistuneen tutkimuksen ongelmaa sekä viimeisimmän ”Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys” -tutkimuksen tieteellisiä puutteita. Siinä käytetyillä tutkimusaineistoilla eikä -metodeilla voida osoittaa sen enempää sitä, aiheutuuko tuulivoimasta infraäänen vuoksi terveysgelmia vai ei. Tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa tässä katsauksessa esitettyjen kansainvälisten ja suomalaisten tutkimushavaintojen kanssa.

Muutamia nostoja katsauksesta ja siellä esitellyistä tutkimuksista:

”Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaan pienitaajuisesta äänestä ja infraäänestä on tullut vakava ympäristöongelma, joka voi johtaa sairauteen ja kuolemaan. Toisin kuin kuultava ääni, pienitaajuinen ääni ja infraääni leviävät pitkiä matkoja, ja rakennusten seinät ja ikkunat vaimentavat sitä vähemmän.”

”Vasilyevan tutkimukset, kuten Castelo Brancon tutkimukset osoittavat, että pienitaajuisella äänellä, jolla on korkea äänenpainetaso, on genotoksinen vaikutus, mikä johtaa lisääntyneeseen apoptoottiseen solukuolemaan ja lisääntyneeseen DNA-sirpaloitumiseen veressä. Vasilyeva vertaa vaikutusta ionisoivan säteilyn vaikutukseen. Tämänhetkisen tieteellisen tietämyksen mukaan on siis virheellistä kuvata pienitaajuista ääntä ja infraääntä terveydelle vaarattomaksi.”

”Ympäristölainsäädäntöä on harkittava uudelleen, jotta infraäänelle altistumisen korkein sallittu taso olisi korkeintaan 90 dBz, koska korkeampi taso voi häiritä sydämen toimintaa.”

”Tuuliturbiinien äänet vaikuttivat unihäiriöihin ja palautumiseen. Niillä oli pieni, mutta merkittävä vaikutus unen univaiheisiin, joita kutsutaan REM-vaiheiksi.” (Syvän unen vaihe).

”Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme (3) eri altistumisvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikkialla. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä. Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.”

Tässä joitain kiinnostavia nostoja mielestäni ansiokkaasta katsauksesta tieteellisiin tutkimuksiin tuulivoiman terveysvaikutuksista.

Kysynkin aloitteessani: miten kunnassamme hyödynnetään katsauksessa esille tuotua laajaa tutkimustietoa? Millaisiin toimenpiteisiin kunnassa on syytä varautua, jos ja kun kuntalaisten kohtaamat tuulivoimahaitat lisääntyvät? 

Kuntamme strategian keskiössä on kuitenkin kuntalaisten hyvinvointi ja terveyden edistäminen.

Eliisa Panttila

Kunnanvaltuutettu (ps)

Tehdäänkö sopimus?

Torstai 26.11.2020 klo 23:02 - Eliisa Panttila

Mitä meille jää kertomatta?

Perjantai 1.5.2020 - Eliisa Panttila

Julkaistu paikallislehdessä 29.4.2020

Tejuka uutisoi viime numerossa valtamediassa laajasti levitetyn tiedotteen tutkimuksesta, josta moni odotti puolueetonta tietoa tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksista. Itse tutkimus julkaistaan vasta kesäkuussa.

Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry kritisoi tutkimusasetelmaa, sillä lähtökohtana oli oletus jonkinlaisesta yliherkkyydestä tai asenteellisesta oireiden yhdistämisestä tuulivoimaloihin. Tutkimusta ei toteutettu puolueettomaan tietoon pyrkivässä tieteessä normaalin satunnaisotannan pelisääntöjen mukaan.

Jos infraääni vaikuttaa terveyteen, se vaikuttaa SYTe:n mukaan ihmisiin samalla tavalla, riippumatta siitä, mistä ihminen kokee oireidensa johtuvan, tai kokeeko hän edes oireilevansa. Aivojen toiminnallisesta magneettikuvauksesta tehty saksalaistutkimus (Weichenberger ym. 2017) vahvistaa tätä näkemystä, sillä se osoittaa ihmisaivojen reagoivan kuulokynnyksen alapuolella oleviin ääniin.

Tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia koskevassa keskustelussa on tärkeää huomata, että Weichenbergerin tutkimus kumoaa niin kutsutun nosebo-efektin. Suomessa kiusallisten terveysaiheiden yhteydessä hoettu nosebo-selitys on tyypillistä epätieteellistä huttua, jonka tarkoituksena on lähinnä vältellä perusteellista asioiden selvittämistä ja vastuukysymyksiä.

VTT:n mittauksissa Kurikassa ja Raahen Kopsassa sisämelurajat ylittyivät reilusti. Oleellinen löydös tutkimuksesta Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikulan mukaan onkin, että VTT:n mittaukset varmistivat sen, että tuulivoima-yhtiöiden tekemät sisämelumallinnukset eivät pidä paikkaansa. VTT mittasi taloissa myös 3-D tärinää, mutta se data on analysoimatta. 

Maailmalla tehdään parhaillaan onneksi myös tutkimuksia, joissa pitempiaikaista haittaa selvitetään. Myös Suomessa on kerätty valmiita tutkimusaineistoja, joista asiaa voi tutkia. Tutkivien tahojen tulee olla kuitenkin mahdollisimman neutraaleja.

Juuri julkaistun ruotsalaisen ympäristölääketieteen professori Kerstin Persson Wayen ym. (2020) tutkimuksen mukaan tuulivoimamelu heikentää elintärkeää REM-unta, ja sitä, kuinka palauttavaksi uni koetaan. 

Eliisa Panttila

Kunnanvaltuutettu (ps)

Lähde: SYTe ry

Tuulivoiman suojaetäisyydestä Teuvan kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen jäsenille

Keskiviikko 1.11.2017 klo 16:15 - Eliisa Panttila

Äystööläiset ovat ilmaisseet reippaasti tahtotilansa asuinalueelleen työntyvää tuulivoimateollisuussuunnitelmaa kohtaan ja esittävät 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Kunnanjohtajan eilisessä blogissaan esittämä tulkinta kunnassa määritellyn suojaetäisyyden lainvastaisuudesta on kyseenalainen. (Näin voisi ehkä väittää tuulivoimatoimijan edustaja, mutta monet heidän väitteensä ovat osoittautuneet paikkaansa pitämättömiksi.) Kaikki mitä ei ole laissa määrätty ei suinkaan ole lain vastaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveellistä, turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä. Tuulivoimateollisuuden on todettu tuovan haittoja kuntalaisten asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Suojavyöhykkeen voi katsoa (varovaisuusperiaatteenkin nojalla) suojaavan asukkaita haitoilta, joita ei vielä täysin tunnisteta. Näin kuntalaisten suojaksi kunnassa linjattu suojaetäisyys on maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen. Se on linjaus, jota huomioiden kunnanvaltuusto ja -hallitus toimeenpanee tehtäväänsä kunnan maankäytön toteuttamisessa. Vastaava suojaetäisyys on käytössä jo ainakin Uudessakaupungissa, Porissa, Pyhäjoella, Raahessa, Mustasaaressa, Hollolassa, Asikkalassa ja Kuortaneella.

Kunnanhallitus on ottanut vastaan informaatiota tuulivoimatoimijalta, mutta ei ole kutsunut tasapuolisuuden vuoksi iltakouluunsa alan haittoja tuntevan kansalaisjärjestön edustajaa. Useilla kunnanvaltuutetuilla / kunnanhallituksen jäsenillä on sidoksia maanomistajina tai sukulaisuussuhteen kautta tuulivoimatoimijoihin / edunsaajiin, mikä saattaa aiheuttaa puolueellisuutta päätöksenteossa. Olisikin reilua asiaa jatkossa käsiteltäessä tuoda esille omat sidokset alaan. Meidän on kuitenkin kuntalaisten valtuuttamina tarkasteltava asioita monesta näkökulmasta arvioiden, jotta saadaan aikaan laadukasta päätöksentekoa.

Onko kunnahallitus avoin / halukas tarkastelemaan asiaa muista näkökulmista kuin taloudellista etuaan ajavan tuulivoimatoimijan ja taloudellista etua toivovan maanomistajan näkökulmasta? Voiko kuntalainen luottaa siihen, ettei kunnanjohtaja ja kunnanhallitus toimi jossain määrin ohjaillusti, puolueellisen tiedon varassa? Kyse on viime kädessä siitä, uskalletaanko Teuvalla tehdä kuntalaisten tahtoa kunnioittavia itsenäisiä päätöksiä. Löytyykö johtajuutta, ns. munaa, vai toimitaanko pultut tutisten tuulivoimatoimijan toiveiden mukaan?

Kallis ja saastuttava turhake

Keskiviikko 4.10.2017 klo 22:35 - Eliisa Panttila

Lausuntoni työ- ja elinkeinoministeriön luonnokseen hallituksen esitykseen laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6§:n muuttamisesta

Tuulivoimatuotanto on jätettävä uuden energiatuotantotuen ulkopuolelle, sillä sen tukeminen ei edistä hallituksen kärkihankkeen tavoitetta "hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti" miltään osin. Teollinen tuulivoimatuotanto on osoittautunut saastuttavaksi; esimerkiksi Saksassa hiilipäästöt ovat lisääntyneet samanaikaisesti tuulivoimatuotannon kasvun kanssa, sillä säätövoimana tuulisähkölle käytetään esimerkiksi hiili- ja kaasuvoimaloita.

Tuulivoiman tukeminen ei ole kustannustehokasta. Tilastokeskuksen mukaan tuulivoimalla saatavan energian osuus koko energiantuotannostamme viime vuonna oli mitätön 0,8 prosenttia. Tuuliteollisuus on kansantaloudellisesti tehotonta verorahojen tuhlausta, eikä sen tukemiselle ole perusteita. Talouselämä-verkkolehden artikkelissa 6.4.17 Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kritisoi vahvasti tuulisähkön tuotantoa. Suora lainaus otsikosta: "VTV:ltä tyly laskelma - tuulisähkö pysyy 3 prosentin lilliputtina, mutta sen kustannukset veronmaksajille ovat nousemassa 2-3 miljardiin euroon".

Nyt luonnosteilla olevan tukijärjestelmän kustannukset saattavat nousta TEM:n oman laskelman mukaan lähes miljardiin euroon (Suomen Tuulivoima-Kansalaisyhdistys). Mistä ja keneltä tämä otetaan? Pääosin ulkomaille valuva verotuki on pois kansantaloudestamme joten sen vaikutus on kurjistava. Tiedostavat kansalaiset eivät näe mitään perusteita tai hyötyjä Suomelle tuulivoimateollisuuden tukemisessa.

Kansalaisille on myös vaikea perustella, mikä tekee Kiinassa osin valvomattomissa olosuhteissa harvinaisista tai uusiutumattomista maametalleista valmistetuista tuulivoimalakomponenteista sekä voimalatornin nokkaan korkealle nostetusta öljysäiliöstä puhtaan energiamuodon.

Tietoisuus tuulivoimatuotannon haitoista ja päästöistä ympäristölle on lisääntynyt nopeasti täällä Länsi-Suomessa, jossa vastaanotamme tuotannon haittoja kokoaikaisesti. Suomen tuuliteollisuustuotanto häiritsee maakunnassani vakavasti lukemattomien ihmisten yöunta, ja aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, sydänoireita, korvakipuja ja lukemattoman määrän muita oireita, jotka ovat ilmaantuneet tuulivoimatuotannon käynnistyttyä. Seurauksena pitempiaikaisesta tuuliteollisuuspäästöille altistumisesta saattaa olla muun muassa lapsilla kasvu- ja oppimishäiriöitä ja vanhemmilla työkyvyn alentumista. Asiaa olisi syytä välittömästi tutkia tilastollisesti, sillä tuulivoimatuotannon kasvulla näyttäisi alustavasti olevan yhteyttä maakuntatasolla syntyvyyden laskuun ja kuolleisuuden nousuun. Länsi-Suomen tuuliteollisuudella saattaa olla yhteyttä koko Suomen unettomuuden lisääntymiseen.

Tuulivoiman tukeminen ei ole kansantaloudellisesti järkevää, sillä yhden tuotantomuodon tukeminen verovaroin on syrjäyttänyt markkinaehtoista kestävää energiantuotantoa Suomessa. Samalla kalliisti tuotettu tuulivoimasähkö on syrjäyttänyt muun muassa aikuisten oikeasti päästötöntä vesivoimalla tuotettua sähköä.

Uusi tukijärjestelmä on kansantaloudellisesti kestävää rakentaa suomalaisten energialähteiden, kuten puun ja biomassan käyttöä tukevaksi.

Käyvätkö tuulivoimahaitat pohjalaisille kaupaksi?

Maanantai 12.6.2017 klo 20:51 - Eliisa Panttila

Julkaistu Kauhajoki-lehdessä 11.5.2017

Kiitos Matti Harjan paikallista tuulivoimailmiötä taustoittavasta kirjoituksesta (Kauhajoki-lehti 9.3.17). On perusteltua vaatia LLKY:n ympäristölautakunnan jäseniltä sen perustehtävän edistämistä ja taloudellista sidoksettomuutta esim. tuulifirmaan. Kuntalaisten pyynnöstä olen kunnanvaltuutettuna perehtynyt tuulivoima-aiheeseen usean vuoden ajan. Työtäni tietoisuuden lisäämiseksi ja elinmahdollisuuksiemme puolustamiseksi on arvostettu siinä määrin, että sain Teuvalla kunnallisvaaleissa 2017 kolmanneksi korkeimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Olen havainnut useimpien päättäjien seudulla välttävän keskustelua tuulivoimasta. Koska kyseessä on kuntalaisten oikeusturvaa ja hyvinvointia merkittävästi koskettava ilmiö, siitä on kuitenkin puhuttava. Mikäli kuntien valtuustoissa vielä toteutetaan silmät ummessa tuulifirmojen toiveita, muutamassa vuodessa tuulivoimasta maakuntaamme aiheutuvat ongelmat ovat katastrofaaliset. Tämä ei ole pelottelua, vaan yksinkertaisesti tietoon perustuvaa ennakointia. Uusien valtuustojen onkin kunnan kaavoitusmonopolin käyttäjinä huolehdittava, että tuulihankkeet eivät kunnissa etene, ennen kuin maan hallituksen teettämä puolueeton terveystutkimus on tehty. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin toteutettiin kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa, paikallisilla lobbareilla sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on siis ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää. Tuulifirmojen lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan huomattavia riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Tuulivoimalat tuottavat muun muassa alle 1 Hz:n (hertsin) matalataajuista infraääntä, joka on ihmiskorvan kuuloalueen ulottumattomissa. Infraääni on väliaineen (ilmakehä, maaperä) värähtelyä. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO vahvisti jo vuonna 1996, että alle 1 Hz:n infraääni aiheuttaa ihmisille meritautia, matkapahoinvointia, huimausta ja ahdistuneisuutta. ISO:n standardi 9996:1996 todistaa, että tuulivoimaloiden aiheuttamiksi koetut oireet ovat todellisia, ja todella tuulivoimaloista aiheutuvia. Tämä tieto on erittäin merkittävä kaikille niille ihmisille, joiden saamia oireita on pidetty mielikuvituksen tuotteina. Koska ISO-standardi osoittaa tämän taajuisen infraäänen aiheuttavan terveyshaittoja, standardin luulisi velvoittavan viranomaisia, jotta he selvittävät todella infraäänen pitkäaikaisvaikutukset ihmisiin ja heidän terveyteensä, ennen
kuin infraääntä tuottavia tuulivoimaloita rakennetaan.

Koska ISO-standardi on vahvistanut infraäänen haitallisuuden terveydelle jo yli 20 vuotta sitten, vilkaistaanpa Suomessakin käytössä olevaa kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Stakes julkaisi tautiluokituksen 1. painoksen vuonna 1995. Virallisesti terveydenhuollon käytössä ICD-10-tautiluokitus on ollut vuoden 1996 alusta - siis yhtä kauan kuin infraäänen haitat kirjaava ISO-standardi. ICD-10-luokitus suomeksi ja ruotsiksi löytyy Julkarista, joka on STM:n avoimen hallinnonalan julkaisuarkisto. Julkaisu on kenen tahansa ladattavissa. Diagnoosin T75.2 nimi on "värähtelyn vaikutus" ja se sisältää myös "infraäänen aiheuttaman pyörrytyksen".

Onko diagnoosin nimessä tai diagnoosissa jotain epäselvää? Infraääni on värähtelyä, ja diagnoosi kuvaa värähtelyn vaikutuksia, joita ovat muun muassa infraäänen aikaansaama huimaus ja pyörrytys. Tautiluokituksen kannessa komeilee THL:n logo ja julkaisun esipuhe on THL:n ylilääkärin allekirjoittama. THL:llekin asian luulisi siis olevan päivänselvää. Ai mikä THL? Meidän Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tuulivoima vs. Elinvoima

Keskiviikko 22.3.2017 klo 0:19 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 15.3.2017 otsikolla Käyvätkö tuulivoimariskit Äystöllä kaupaksi?

Minulta on pyydetty kannanottoa Äystön tuuliteollisuuskaavailuihin, sillä olen Teuvan kunnanvaltuutetuista pisimpään perehtynyt anteliaan verotukiaisen ylikuumentamaan ilmiöön. Päättyvän valtuustokauden luottamustoimeni alkutaipaleella tartuin rivakasti kuntalaisten pyynnöstä ilmiöön, jonka päättäjät yleisesti ottaen lakaisivat mieluummin maton alle.

Teuvalla mentiin markkinapuheiden alkuhuumassa tuulitoimijoiden ja konsulttien ohjauksella, mutta nyt on korkea aika ottaa itsenäinen valta käyttöön, joka kunnalla on kaavoitusmonopolin haltijana. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin on tapahtunut kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää siis. Tuulitoimijoiden lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan merkittäviä riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Koska tuulivoimateollisuuden haitat leviävät huomattavasti niille vuokrattuja maa-aloja laajemmalle, asia koskee laajasti kaikkia kuntalaisia, ei vain maanomistajia. On syytä tiedostaa myös maanomistajalle henkilökohtaisesti aiheutuvat riskit, sillä Suomen lain mukaan maanomistaja on vastuussa maillaan tapahtuvasta toiminnasta. Käytöstä poistetun voimalan purkukustannukset ongelmajätteen hävityksineen, yhteensä noin 600 000 euroa / voimala, jää viime kädessä maanomistajalle.

Santavuoren ympäristössä tänä talvena tuulivoimaloiden siipien jäänheitosta on aiheutunut alueella metsätöissä työskennelleelle siinä määrin vaaraa / haittaa, että yhteyttä otettiin E-P:n pelastuslaitokseen. Jääkimpaleiden on tallennettu lentäneen ainakin 300 metrin päähän voimalasta.

Hirvieläinten on havaittu välttävän tuulivoimateollisuusalueita mm. Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen viime talven lentolaskennassa sekä ruotsalaisessa tutkimuksessa. Riistaeläinten kaikkoaminen johtuu erityisesti meluhaitoista ja elinympäristön metsien pirstoutumisesta teollisuusalueeksi huoltoteineen.

Tuuliturbiineja, joissa on mm. satoja litroja öljyä, palaa silloin tällöin, eikä palokaluston korkeus riitä sammutustöihin. Onnettomuustutkintakeskus perehtyi tietoihin, joita se sai Haminassa yöllä 6.1.2017 syttyneestä tuulivoimalapalosta. ”Voimalaitoksen vikatilanteissa, kuten tulipaloissa, merkittävä ongelma useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapauksissa on ollut suurien lapojen irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Tästä aiheutuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle, teollisuudelle, tieliikenteelle ja pelastustoiminnalle. Lentävien kappaleiden vuoksi sammuttaminen, alueen evakuointi ja mahdollisten maastopalojen sammuttaminen muuttuu hankalaksi.” (Suora lainaus onnettomuustutkintakeskuksen julkaisusta 6.2.2017.)

Tutustuttuani tuulitoimijan tuottamaan kaava-aineistoon ja toimintatapoihin asuinympäristössäni Norinkylässä en pidä Äystölläkin mittauksiaan suorittavaa tuulitoimijaa luotettavana sopimuskumppanina. Tuulivoima-alan kokonaisuutta tuntevana en pidä kyseistä energiamuotoa Suomessa järkevänä / kestävänä vaihtoehtona.

Linjauksia kansalaisten terveyden suojaksi

Sunnuntai 15.1.2017 klo 22:34 - Eliisa Panttila

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry:n julkilausuma tuulivoiman terveyshaitoista

Etelä-Pohjanmaan piirin alueesta (Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaa) on muodostunut tuulivoiman haittojen kokeilualuetta, mitä ei ole kunnissa onnistuttu ennakoimaan. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti pystytty osoittamaan turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista tieteellistä näyttöä maailmalta sen sijaan on usean vuosikymmenen ajalta.

Tuulivoimamelu on sekä taajuudeltaan että ajallisesti vaihtelevaa, joten siihen ei totu. Melu koetaan pahimpana yöaikaan. Tutkimusten mukaan matalataajuiset infraäänet kantavat useita kymmeniä kilometrejä ja menevät rakenteiden läpi, ja näin häiritsevät etenkin yöaikaan ihmisten yöunta. Alueemme tuulivoimaloiden melupäästöjen seurauksena mm. eksponentiaalisesti yleistyvät univaikeudet ovat vakava uhka terveydelle ja työkyvylle.

Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat mm. korvaoireet, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, muisti- ja keskittymisvaikeudet, poikkeuksellinen ärtyisyys, lihasten voimattomuus ja kramppaaminen, verenpaineen voimakkaat vaihtelut, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Oireiden voidaan katsoa aiheutuvan tuulivoimaloista, jos ne ovat ilmaantuneet tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, helpottavat riittävän kaukana (yli 40 km) tuulivoima-alueista ja uusivat tuulivoima-alueen läheisyyteen palatessa.

Todisteluvelvollisuus ei ole tuulivoimatuotannon melupäästöjen sairastuttamilla ihmisillä, vaan viranomaisilla, mukaan luettuna kuntien valtuutetuilla, joilla on päättämistään asioista sekä vastuu että selvilläolovelvollisuus. 

Edellytämmekin, että sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan valtuustot asettavat kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden ensisijalle, jolloin tuulivoimakaavoitus- ja rakentaminen keskeytetään, kunnes aiheutuneesta terveysongelmasta on saatu totuudenmukainen ymmärrys.

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry.

Myös perussuomalaisten tuoreessa kuntavaaliohjelmassa linjataan, että kansalaisten terveys on laitettava tuulivoimateollisuuden edelle: Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kuntien ei tule tässä vaiheessa myöntää uusia rakennuslupia tuulivoimalle. Asia on selvitettävä, ja kansalaisten terveys on laitettava etusijalle.

Kuntalaisten terveys etusijalle

Torstai 22.12.2016 klo 12:36 - Eliisa Panttila

VALTUUSTOALOITTEENI TEUVAN KUNNANVALTUUSTOSSA 21.12.2016

Jätin viime kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen, jossa toin esille keskeisiä virheitä, joihin asuinalueeni tuulivoimakaava perustuu.

Hallintolain 50§:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen, kun päätös perustuu selvästi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, tai jos asiaan on tullut uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Nämä toteutuvat tässä tapauksessa.

Kiitos kunnanhallitukselle aloitteeni ripeästä käsittelystä. Koska tieto päätökseen liittyvistä virheistä ei johtanut kuitenkaan toimenpiteisiin, kunnanhallitus linjasi käytännössä kunnanjohtajan esittelemänä, että Teuvan kuntaa saa seuraamuksetta erehdyttää ja viilata linssiin.

Rikoslain termein Teuvan kunta / kunnanhallitus / kunnanjohtaja on näin avustamassa tuulitoimijaa petoksessa. Petoksen yrityskin on rangaistava teko, kuten myös avustuspetos.

Teuvalla tuulihankkeiden salainen valmistelu näyttää jatkuvan ja lisääntyvän Äystön-Luovankylän suuntaan. Paskooharjulle on ymmärtääkseni räätälöity osalle kaava-aluetta epäonnistuneen 1. syöttötariffin jämät. Tämä on kiinnostavaa sikälikin, että Teuvan 27 kunnanvaltuutetusta 7:llä on maanomistajana suhde Paskooharjun tuulitoimijaan. Liittyneekö näihin sidonnaisuuksiin, tuulivoima tuntuu olevan meillä melko vaiettu puheenaihe.

Maamme hallitus on linjannut, että uusia tuulitukipäätöksiä ei tehdä, ennen kuin teollisesta tuulivoimatuotannosta aiheutuneet terveysongelmat on puolueettomasti tutkittu / selvitetty. Tämän linjauksen mukaista on jäädyttää kunnissa tuulihankkeet, kunnes selviää niiden vaikutukset kuntalaisille. Esimerkiksi Ilmajoella laajan tuulivoimakaavan suunnittelu on tästä syystä pysäytetty.

Aloitteeni onkin, että myös Teuvalla tuulivoimarakennusluvat ja kaikkinainen tuulivoimahankkeiden eteenpäinvienti laitetaan jäihin siihen saakka, kunnes puolueeton terveystutkimus aiheesta valmistuu.

Mikäli Teuvalla jatketaan kuntalaisten terveydestä piittaamatta tuulivoimarakentamista, on kuntalaisilla tilaisuus tehdä viranomaistoiminnasta tutkintapyyntö poliisille mahdollisesti kuntalaisten terveyttä vaarantavan toiminnan edistämisestä. Virkavastuussa tässä tilanteessa ovat kunnanvaltuutetut, kunnanjohtaja sekä silloinen kunnaninsinööri asian valmistelijana.

Lupausten tyranniaa

Perjantai 11.11.2016 klo 20:31 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 9.11.2016

Vastustaessani ainoana kunnanvaltuutettuna Teuvan Saunamaan tuulivoimakaavan hyväksymistä pari vuotta sitten kenelläkään kunnassa ei tuntunut olevan puolueetonta tietoa päätöstä tehtäessä. Onneksi minua valistivat hereillä olevat kuntalaiset. Olen nyt parin vuoden ajan perehtynyt tuulivoima-ilmiöön, ja se jaksaa yllättää.

Tuulivoimatoimijaan sidoksissa olevalla konsultilla teetetty Saunamaan tuulivoimakaava perustuu virheellisiin ja harhaanjohtaviin selvityksiin erityisesti melupäästöjen leviämisen osalta. Tämä onkin ennemmin sääntö kuin poikkeus maamme lukuisissa julkisten tukivarojen perään rynnivissä tuulihankkeissa. Kunnan virkamiehillä, joihin lain mukaan luetaan myös kunnanjohtaja ja kunnanvaltuutetut, on kuitenkin selvilläolovelvollisuus päättämistään asioista. Johtuen tuulivoimateollisuusalueen toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta em. kaavaa ei ole mahdollista toteuttaa niin, että maanrakennuslain 5§:n vaatimus terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä toteutuisi.

Tuulivoimakaavojen ongelmana on tuulivoimalaitosten haittojen ulottuminen huomattavan laajalle alueelle. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista. Melusaasteen lisäksi todettakoon, että yhden tuulivoimalan konehuoneessa noin 150 metrin korkeudessa on terästornin nokassa noin 600 litraa vaihteistoöljyä, ja glykolia toinen mokoma. (Riederer 2016.) Ruotsissa tuulivoimalatornin viime jouluaattoisen kaatumisen syyksi todettiin kiinalaisen teräksen heikko laatu.

Länsi-Suomessa syntyy paraikaa kokemuspohjaista tietoa melupäästöjen vaikutuksista asukkaisiin. Verkostoni ansiosta tunnen ja tiedän hälyttävästi oireilevia ja sairastuneita ihmisiä. On hienoa, että Teuvalla ei ole vielä rakentamista aloitettu, jolloin tilannetta voidaan tarkastella tämänhetkisen tiedon valossa. Meidän ei kannata ottaa kuntana riskiä kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden heikentämisestä, ei Saunamaan eikä Paskoonharjun osalta. Hankkeet on syytä jäädyttää kunnes ymmärryksemme melun terveysvaikutuksista on riittävä.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen ja viherideologiaan, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti osoitettu turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista näyttöä maailmalta sen sijaan on. Valitettavasti Teuvallakin ainakin osalle kuntalaisista saattaa muodostua haittaa jo kuntamme ulkopuolisista tuulivoimalaitosalueista, jotka ympäröivät kuntaamme verkon tavoin. Matajataajuinen äänienergia kun etenee kymmeniä kilometrejä ja läpäisee esteet. Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat korvaoireet, korvien ja niskan kutina, päänsärky, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Lisätty 11.11.2016 linkki tutkimusraporttiin tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksista:

http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf

Teuvan tuulivoimahankkeesta

Keskiviikko 6.7.2016 klo 17:00 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukan Lukijalta-palstalla 18.5.2016

Tejukan tekstiviestipalstalla kyseltiin Teuvan tuulivoimalaitosalueen tilannetta. Paskoonharjulle ei ole vielä noussut tuulivoimaloita siitä syystä, että hanke ei ole Energiaviraston tariffituen piirissä. Ja tuulivoimaloita ei kannata rakentaa, ellei toimija saa tariffituen takuuhintaa tuottamastaan sähköstä. Toisin sanoen tuulivoimasähkö ei Suomessa pärjää markkinoilla ilman meidän jokaisen sähköverona maksamaa tuulivoimatukea. Anteliaaseen yhteiskunnan tukeen oli runsaasti ottajia, joten kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tuulivoimaloiden mallimaassa Tanskassa onkin jo havahduttu siihen, että tuulivoima tulee liian kalliiksi kotitalouksille ja yksityiselle sektorille, ja hallitus peruu suunnitellut hankkeet (HS 13.5.16).

Lohdutukseksi tuulivoimateollisuusaluetta kaipaavalle voi sanoa, että jokainen viivästynyt hanke säästää verorahojamme. Sähköveron nostamisen lisäksi tuulivoimarakentaminen nostaa siirtomaksujamme, sillä tuulivoimasähköä varten on muun muassa rakennettava uusia sähkönsiirtoverkkoja. (Kun Caruna alkuvuodesta nosti hurjasti sähkön siirtomaksua, Tejuka uutisoi tämän noston maksavan Teuvan kunnalle noin 60 000 euroa vuodessa.) Paskoonharjun kokoluokan hankkeet lähistöllä ovat osoittaneet, että tuulivoimarakentaminen ei tuo pitkäaikaisia eikä merkittäviä työllisyysvaikutuksia kuntaan, ja kiinteistöverokin jää Carunan korotuksen suuruusluokkaan. Lähivuodet puolestaan osoittavat, minkälaisia seurausvaikutuksia lähikuntiin kohisten nousevilla tuulivoimalaitoksilla on kuntalaistensa terveyteen ja viihtyvyyteen.

Suomi rakennettava jälleen ihmislähtöiseksi

Torstai 9.4.2015 klo 0:36 - Eliisa Panttila

Kahden viime vaalikauden aikana päättäjät ovat käyttäneet vääriä lääkkeitä verotulojen vähetessä, ja Suomen talous on ajettu umpikujaan. Verotus ja sääntely on kiristetty äärimmilleen. Pienituloisimmat kantavat kovimman verotaakan välillisinä veroina. Köyhä maksaa saman kenkien alv:n 24% kuin rikas. Tulot eivät miljoonalla suomalaisella riitäkään elämiseen, joka taas pitäisi taloutemme rattaat pyörimässä. Polttoaineen verotuksemme on EU:n korkeinta, samoin ruuan alv. Ruoka on halpaa, sen vero korkea. Kotitalouden sähkövero on 19- ja teollisuuden 14-kertainen EU:n minimitasoon nähden. Ja taivastellaan heikkoa kilpailukykyämme! Mauri Pekkarisen ajaman tuulivoiman syöttötariffituen tultua voimaan 2010 on sähköveromme noussut 255%. Ja nousu jatkuu, jos tuulivoimaloita nousee lisää. Se on katastrofi maatiloille ja meille kaikille sähkönkäyttäjille. Syöttötariffin puolesta äänestivät keskusta, kokoomus, vihreät ja rkp; muut äänestivät sitä vastaan, perussuomalaiset mukaan lukien. Keskusta järjesti tuulivoimayhtiöille 12 vuoden riskittömän sijoituskohteen, huolehtiiko keskusta näin hyvin maataloudenkin kannattavuudesta?

Keskusta ja kumppanit koettavat peitellä väärän politiikkansa jälkiä. Edelleen ne leikkaisivat etuuksia ja korottaisivat esimerkiksi kiinteistöveroa. Eli kurjistaisivat ennestäänkin vaikeuksissa olevia erityisesti maaseudulla. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Taakanjako maksukyvyn mukaan. Valtion toiminnot on perattava läpi ja laitettava tärkeysjärjestykseen. Verovarat on käytettävä ydintoimintoihin, eli heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme hyväksi sekä elämisen ja yrittämisen turvaamiseen myös maaseudulla. Sen sijaan niitä ei ole varaa sijoitella muiden maiden edesottamuksiin, tuulivoimatukiin, guggenhaimiin ja muihin turhakkeisiin.

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty II

Torstai 2.4.2015 klo 0:38 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 1.4.2015

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen, osa 2.

Hän väittää kunnan menettävän kiinteistö- ja yhteisöverotuloja satojatuhansia. Taitaa pilkku hyppiä mielivaltaisesti. Verohallinnon (1.10.2014 Dnro A81/200/2014) mukaan vain voimalan perustukset ja runko konehuoneineen kuuluvat kiinteistöveron piiriin. Roottori, vaihteisto ja generaattori ym. jäävät verotuksen ulkopuolelle. Joten verohallinnon mukaan laskettu kiinteistövero 5 voimalasta on ensin yht. n.27 000€/v, laskien 2,5%/v vuosittain 40% tasoon 14400€/v. Ei näytä sadoilta tuhansilta tämäkään. 

Yhteisövero 20% peritään verotettavasta tulosta, vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Valtion osuus 20%:n yhteisöverosta on 65%, kuntaosuus 32% ja seurakuntien 2,5%. Selvitin valtiovarainministeriöstä, että yhteisöveron kuntaosuus jakautuu henkilöstömäärien suhteessa. Megatuulella on 6 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja 2 on luvattu Teuvalle, joten Teuva saisi 32%:n yhteisöveron kuntaosuudesta henkilöstöjen suhteessa 8%. Koska ensimmäisten vuosien tulot eivät kata investointikustannuksia, jää yhteisöverotuotto 8% varsin pieneksi. Laskeminen on vaikeaa, koska ei ole tarkkaa tietoa paljonko verottaja hyväksyy investointivähennyksiä. Esim. yhtiön miljoonan tuloksesta Teuva saisi vain n.16 000€ vuodessa (mikäli Teuvalla on yhtiön 2 työntekijää) ja pääkaupunkiseutu 24% 48 000€. On huomioitava myös, että yhtiö käyttänee nk. verosuunnittelua saavuttaakseen mahdollisimman edullisen tuloksen. Joten missä ne sadat tuhannet ovat?

Teuvan kotitaloudet maksavat kunnan saamiin tuuliverotuloihin nähden moninkertaisesti sähköveroa kunnasta ulos, mikä vähentää ostovoimaa. Mauri Pekkarisen esityksestä v.2010 voimaantulleen syöttötariffin myötä on sähköveromme noussut 1,08 snt/kWh -> 2,79 snt/kWh eli 255%. Tämä merkitsee että Teuvan kotitaloudet (n.2362kpl) maksavat tänä vuonna omakotitalon keskimääräisellä sähkönkulutuksella (n.12 890 kWh/v, sähkönsiirtoyhtiön tilasto) n.618 800 € enemmän sähköveroa kuin ennen tuulivoiman syöttötariffin käyttöönottoa. Ja tämä on vasta alkua, kun Suomeen puuhataan lisää 900 uutta tuulivoimalaa. Kallista vihertelyä mitä se ei edes ole, koska tuulivoima tarvitsee rinnalleen nopeasti käynnistyviä säätövoimaloita mm. hiili- ja vesivoimaloita. Kotimaiset metsähakevoimalat tuottavat 5,5 kertaa enemmän sähköä kuin tuulivoima samalla tukisummalla (energiaviraston tilasto), ja niiden kotimaisuusaste on investointeineen ja työllistämisineen moninkertainen.

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty

Keskiviikko 25.3.2015 klo 12:35 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 25.3.2015 * merkittyä kappaletta lukuunottamatta, jonka lehti jätti julkaisematta

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen

*Koska kirjoitukseni pituutta on rajattu, en voi käsitellä kaikkea asiaan liittyvää tässä vastineessani, vaan jaan sen kahteen osaan. Seuraavassa lehdessä käsittelen mm. tuulesta temmattuja kiinteistö- ja yhteisöveroja.

Pekka Murto-Koivisto ilmoitti 18.3. Tejukassa, että olen aiheuttanut kunnallisvalituksella 3,2 miljoonan euron ”vahingon yhteiskunnalle” (tarkoittaa ilmeisesti sähkönkuluttajia) tuontisähkön hinnan 3,5 snt/kWh  (35,0 €/MWh) mukaan. Kun on noin ”oivallinen laskutapa”, käytetäänpä samaa. Herää kysymys onko laskutapa !yleinenkin! tuulivoima puolella. Hänen esittämänsä tuulisähkö kun maksaa syöttötariffituen muodossa ”yhteiskunnalle” tällä hetkellä 10,53 snt/kWh (105,3 €/MWh), eli kolminkertaisesti. Joten mainitusta tuulisähkön ostosta olisi aiheutunut ”yhteiskunnalle” saman kaavan mukaan

9,6 milj.€ menoerän miinus 3,2milj.€ sähkön hinta. Hupsista, onkin käynyt niin että olen paremminkin säästänyt 6,4 milj.€ ”yhteiskunnalle”. Kuluttaja ne mm.tukiaiset maksaa sähköverossaan, plus 24% alv. ja huoltovarmuusmaksu 0,013snt/kWh. Sähköveron perii sähkönsiirtoyhtiö ja tulouttaa sen valtiolle, joka siirtää tarvittavan tuen Energiaviraston kautta syöttötariffitukena uusiutuvalle energialle. Ei se 20€ riitä alkuunkaan tässä tulonsiirrossa! Eli vuodesta 2010 kotitalouksille sähköveroa on korotettu 1,08 sentistä/kWh 2,79 senttiin/kWh, eli tuulivoimatuen käyttöönoton jälkeen se on noussut hulppeat 255 prosenttia, ja nousee jatkossakin. Tuulivoimatukea on maksettu tähän mennessä n.98milj.€ (Energiavirasto). Todellakin! Kyseiselle rahalle on taatusti parempaakin käyttöä.

Koska Saunamaan 40 milj. kokonaisinvestoinnista valuu heti n.75% (vindkraft.fi) ulkomaisille tuulivoimalan valmistajille, missä on sen työllistävyys? Investointinsa mm. ulkomaiset sijoittajat odottavat saavansa täältä sijoituksensa tuottojen kanssa takaisin.

Onpas jännä juttu: silloin kun koulumme vielä oli toiminnassa ja teimme kaikkemme sen eteen, ei sinua näkynyt. Ei näkynyt silloinkaan kun koulu loppui. Taitaa kuule olla jo myöhäistä. Katson tuulivoimahankkeen riskit asuinympäristöllemme sekä siitä aiheutuvat kustannukset kuluttajille ja kunnallemme suuremmiksi kuin hyödyt, eikä yhteisölahjonnalla ole tähän vaikutusta.

Tuulivoimayhtiöiden toiveet ja todellisuus, päivitetty 14.3.2015

Perjantai 13.2.2015 klo 20:15 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 11.2.2015

Tejukassa 4.2. oli kirjoitus, josta välittyy melko ruusuinen kuva tuulivoimasta. Asiatiedot kirjoituksessa eivät juurikaan pitäneet paikkaansa. Kunnassamme ei valmistelussa arvioitu tuulipuistojen talousvaikutuksia, joten asiat etenivät sielläkin tuulivoimayhtiöiden ohjauksessa. Katson meidän päättäjien velvollisuudeksi perehtyä paremmin asioihin. Merikarvian kunnassa oltiin hereillä ja tehtiin työllisyys – ja talousvaikutusten arviointi. Sen pohjalta tein valtuustoon laskelman kunnan saamasta kiinteistöverotulosta.

Megatuulen suunnitelmissa on 5 tuulivoimalaa Teuvan Norinkylän puolelle. Kirjoituksessa esitetään kunnan kiinteistöverotuloksi n.7000€ per tuulivoimala. Todellisuudessa summa on ensimmäisenä vuonna n.5040€. Laskennassa käytetty verotusarvo alenee vuosittain 2,5%, kunnes saavuttaa 40% tason. Näin keskimääräinen kiinteistöveron määrä 5 voimalasta 25 vuoden elinkaaren aikana on n. 17.700€ vuodessa. Sen sijaan me kaikki suomalaiset sähkönkäyttäjät (tavallinen kuluttaja 2,8 senttiä/kWh, valmistava teollisuus 0,87 senttiä/kWh) maksamme sähköverona tuulivoimayhtiöille maksettavan tulonsiirron, joka on syöttötariffihinnasta (105,30€/MWh v.2015 loppuun) vähennetty pörssisähköhinnan osuus (keskimäärin 35,00€/MWh kirjoitushetkellä) eli 105,30€-35,00€/MWh= 70,50€/MWh. Esimerkiksi jos suunnitellut 5 tuulivoimalaa tuottaisivat kukin 3 MWh teholla sähköä keskimääräisen hyötysuhteensa mukaisesti 4 tuntia vuorokaudessa, sähkönkuluttajat maksavat tuulivoimafirmalle siitä ilosta 4230€/vrk. Kunta saa 5 tuulivoimalasta kiinteistöveroa keskimäärin 50€ päivässä, ja me kuluttajat maksamme tuulivoimafirmalle syöttötariffina 4230€ päivässä. Joten vaikuttaa siltä että Teuvan saavuttama rahallinen hyöty jää negatiiviseksi, kun huomioidaan kuntalaisten sähköveroina pois maksama tulonsiirto kunnasta, näin alentaen kuntalaisen ostovoimaa. Eli jos kulutat n.10.000 kWh vuodessa on sähköveron osuus laskustasi n.280€. Perheessämme maksetaan tällä hetkellä n.30.000 kWh:n vuotuisesta sähköstä sähköveroa n.840€, saman verran kuin 9kk:n lapsilisät. Sähkövero nousee vuosittain sitä mukaa kun tuulivoimaloita valmistuu. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Kirjoituksessa väitetään myös Teuvan saavan yhteisöveroa 3 miljoonaa 20 vuodessa. Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on 20%. Valtion osuus yhteisöverotuotosta on 65,4%, kuntien 32% ja seurakuntien 2,6%. Megatuuli on perustanut Teuvalle Saunamaa Windfarm Oy:n, jossa ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Megatuulella on henkilöstöä 6 pääkaupunkiseudulla. Selvitin yhteisöveron maksuperusteet valtiovarainministeriöstä Merja Taipalukselta. Kuntien saama osuus yhteisöverotuotosta jakautuu yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Näiden tietojen perusteella Teuvan saama osuus yhteisöverosta ei ole merkittävä kuntataloudelle. Sen sijaan voimaloista aiheutuvat vaikutukset luontoarvoihin ja asumisviihtyvyyteen yms, esimerkiksi välke, jäävät paikkakuntalaisten kärsittäväksi.

Edelleen kirjoittaja väittää Megatuulen hankkeen työllistävän 10 henkeä, joista 2 Teuvalla (aika näyttää). Tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa rakentamisaikaisiin ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisaikaisista kustannuksista suurimman osan muodostaa itse voimalan valmistaminen. Koska tuulivoimalat tehdään ulkomailla, ei niiden valmistuksella ole työllisyysvaikutuksia Teuvalle. Tuulivoimala-alueen rakentaminen on muutamia kuukausia kestävä projekti, jonka osa-alueet kilpailutetaan. Rakentamistöissä työskentelevät henkilöt tulevat pääasiassa ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta. Paikallisilla yrittäjillä on käytännössä mahdollisuus menestyä ainoastaan maanrakennustöiden urakkakilpailuissa. Lähialueilla toteutetut vastaavan kokoluokan hankkeet ovat osoittaneet, että alueen kaupoille ja majoituspalveluille ei aiheudu merkittävää kysynnän kasvua. Yksi tuulipuisto työllistää valmistumisensa jälkeen keskimäärin yhden kuntalaisen. Vertailun vuoksi, uusi hakesähkövoimala Lahdessa tuo 150 - 300 uutta työpaikkaa. (http://www.merikarviantuulivoima.info/)

 Yhteenvetona voi todeta, että hyvää tarkoittaen ja asiaan riittävästi perehtymättä on luotu kokonaisveroastettamme nostava järjestelmä, jossa sähköveroina kerättyjä rahojamme siirretään tuulivoimayrityksille ja sijoittajille muutama miljardi kymmenessä vuodessa. Tällä rahalla olisi parempaakin käyttöä. Kun saa kuulla lapsiin, vanhuksiin, perheisiin yms. samaan aikaan kohdistuvista leikkauksista, mielestäni tällaisena tämä haiskahtaa yhtä onnistuneelta kuin ”paska paskalaki”. Eduskuntatasollakin tähän ollaan heräämässä.