KUNTALAISTEN VAPAA TIEDONSAANTI TÄRKEÄÄ PERUSSUOMALAISILLE

Perjantai 23.11.2018 klo 5:54 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 22.11.2018

Teuvan Perussuomalaiset ry lahjoitti kotikuntamme kirjastoon Hege Storhaugin menestyksekkään tietokirjan Islam, yhdestoista vitsaus. Idea tähän tuli kuntalaiselta, joka halusi lainata keväällä Teuvan kirjastosta kirjan, jota ei täällä ollut, ja se tilattiin hänelle Isonkyrön kirjastosta asti. Haluamme, että kuntalaisilla on mahdollisuus saada syventävää tietoa niistäkin suomalaisia koskettavista ajankohtaisista asioista, joista valtamedia ei halua kertoa. Siksi lahjoitamme kirjan kirjastoomme toivoen sen kiertävän ahkerasti aikuisten käsissä.

Norjalainen kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Hege Storhaug tarkastelee teoksessaan EU:n harjoittaman pakolaispolitiikan kautta rajusti levinneen islamin ilmenemistä pohjoismaisissa yhteiskunnissa sekä Euroopassa. Storhaugille tuttu nuori sunnimuslimityttö kehotti häntä kirjoittamaan tämän kirjan, joka kuvaa käytännönläheisesti aggressiivisin ottein leviävän uskontojärjestelmän mukanaan tuomista vaikutuksista kansalaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden elämässä. Storhaug on asunut Pakistanissa kaksi vuotta sekä tutkinut aihepiiriä eri maissa. Hän toimii Human Rights Service - järjestön tiedottajana. Ilmestyessään vuonna 2015 Storhaugin kirja oli Norjan suurimpia bestsellereitä, vaikka valtamedia jätti sen suurimmaksi osaksi huomiotta. Kirja yritettiin ja yritetään edelleen häivyttää vaikenemalla.

Suomessakaan Storhaugin kirjan keväällä ilmestynyt suomennos ei ole saanut huomiota valtamediassa, johtuen valtamedian maahanmuuttokeskustelua vaientavasta vastakkaisesta agendasta. Valitettavasti vallitsevaa meilläkin on asiallisen ja tietoon perustuvan näkökulman vähäisyys tunnepitoisessa ja usein vääristyneessä julkisessa keskustelussa. Tästä syystä Perussuomalaisten herättelemä ja ylläpitämä keskustelu on erityisen tärkeää. Eurobarometrin mukaan turvallisuus ja maahanmuutto ovat kuitenkin eurooppalaisille tärkeämpiä teemoja kuin ilmastonmuutos, vaikka Yle vastoin totuutta toisin väitti. Yle kyhäilee kokoon tarkoitushakuisesti sadoittain ilmastoalarmistisia ”uutisia” pyrkien kääntämään huomion pois maahanmuuton räikeistä ongelmista – joista uutisointi on usein valitettavan peittelevää ja harhaanjohtavaa.

Hyviä lukuhetkiä huovan lämmössä vuoden pimeimpään aikaan!

Tärkeintä on ajatella itsenäisesti

Lauantai 6.10.2018 klo 9:36 - Eliisa Panttila

Perussuomalaisten valtuustoryhmän tervehdyspuheenvuoro 150-vuotiaalle Teuvalle

Teuvan kunnanvaltuustossa 1.10.2018 

Merkittävältä suomalaiselta ajattelijalta, kirjailija Leena Krohnilta kysyttiin, millainen ajattelu on erityisen tärkeää juuri nyt. Hän vastasi, että itsenäinen ajattelu. Itsenäinen tarkoittaa, että luottaa enemmän omiin havaintoihinsa ja kokemuksiinsa totuutta etsiessään kuin siihen, mitä naapurustossa pidetään totena.

Itsenäinen ajattelu on tärkeää päättäjälle, itsenäiset päätökset kunnalle. Teuvan kunta on osoittanut kehittymiskykynsä viime aikoina. Taloudellista pohjakosketusta tarvittiin yhteisen suunnan ja yhteishengen löytymiseksi päätöksentekoon. Yhteishenkeä päätöksenteossa on rakennettu tekemällä yhdessä suuntaviittoja ja tavoitteita. Teuva on edelläkävijä päätöksenteon laadun kehittämisessä: yhdessä luoduista eettisistä ohjeista voidaan Teuvalla olla syystä ylpeitä.

Niukkuus opettaa myös päättäjiä priorisoimaan. Haasteena on pysytellä selvillä kuntalaisten hyvinvoinnista; vastaanottaa palautetta, olla selvillä ja oppia päätösten seurauksista. Tarvittaessa on osattava mukauttaa toimintatapaa kuntalaisten palautteen pohjalta. Kuntalaista kaveria ei jätetä.

Teuva on tavallaan kotoisin rannikon Närpiön sylistä, josta se itsenäistyi 150 vuotta sitten. Teuvalle merkittävä piirre on rohkea luovuus, joka ilmenee esimerkiksi siinä, että suomalaisille vakavan ja pyhän saunomisen ympärille on luotu keveän hauskanpidon liikkuvien saunojen juhla. Suomalaisen kulttuurin rikkaus Teuvalla lyö laudalta monet isommat kaupungit. Teuvan kunnalla on tarjota asukkailleen turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mahdollistakoot päättäjät jatkossakin tämän hyvän. Meillä täällä on kokemus asioihin vaikuttamisen mahdollisuudesta – toivottavasti myös jokaisella kuntalaisella Teuvalla on. Meidän tehtävämme onkin kuulla kuntalaisten ääni ja tuoda se tänne päätöksentekoon.

Näillä ajatuksilla Teuvan Perussuomalaisten valtuustoryhmä onnittelee 150-vuotiasta Teuvan kuntaa. Kehittyköön täällä edelleen eettinen ja tosiasiat tunteva päätöksenteko, jolloin Teuvan kunta voi tarjota turvallisen ja toimivan asuinpaikan kuntalaisilleen!

Selkärankaista vastuunkantoa

Maanantai 24.9.2018 klo 15:38 - Eliisa Panttila

Teuvan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenvuorot kunnanvaltuuston kokouksessa 4.6.2018

Keskiviikko 1.8.2018 klo 0:21 - Eliisa Panttila

Aloitteista

Yhdyskuntarakennevaliokunnassa ollaan läpiviemässä yksityisteiden hoitokuntiin siirtymistä. Kannusteena hoitokuntien toiminnalle kunta huolehtii teiden talvikunnossapidosta. Teuvan Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että aloite numero 12 toteutuu yksityisteiden talvihoidon järjestämisessä. Eli kunta huolehtii tien talvikunnossapidosta, mikäli tien varrella asuu yksikin kuntalainen vakituisesti. Perusteluna on kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Kustannus on kunnalle vähäinen, mutta kuntalaiselle merkittävä elämänlaatuun talvisin vaikuttava asia - ja nämäkin kuntalaiset maksavat kiinteistöveroa.


Teak ja osakemyyntivoitto

Perussuomalaisten valtuustoryhmä kiittää valtuutettu Leppäniemeä tarkkaavaisuudesta ja Teak-asioiden esille nostamisesta. Talousarviossa konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 106 Teakin saama osakemyyntivoitto viime vuodelta on lähes 900 000 euroa. Perussuomalaiset edellyttää, että Teuvan kunnanvaltuusto osoittaa määrätietoista päätöksentekokykyä, ja huolehtii, että Teakin saama myyntivoitto käytetään Teakin perusajatuksen mukaiseen toisen asteen koulutuksen kehittämiseen. Myyntivoiton on edistettävä Kunnanvaltuuston määrittelemää kuntastrategiaa ja Teuvan kunnan etua. Osakemyyntivoittovarojen käyttöön on oltava suunnitelma, joka on myös jälkeen päin todennettavissa.

Tuulivoiman suojaetäisyydestä Teuvan kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen jäsenille

Keskiviikko 1.11.2017 klo 16:15 - Eliisa Panttila

Äystööläiset ovat ilmaisseet reippaasti tahtotilansa asuinalueelleen työntyvää tuulivoimateollisuussuunnitelmaa kohtaan ja esittävät 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Kunnanjohtajan eilisessä blogissaan esittämä tulkinta kunnassa määritellyn suojaetäisyyden lainvastaisuudesta on kyseenalainen. (Näin voisi ehkä väittää tuulivoimatoimijan edustaja, mutta monet heidän väitteensä ovat osoittautuneet paikkaansa pitämättömiksi.) Kaikki mitä ei ole laissa määrätty ei suinkaan ole lain vastaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveellistä, turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä. Tuulivoimateollisuuden on todettu tuovan haittoja kuntalaisten asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Suojavyöhykkeen voi katsoa (varovaisuusperiaatteenkin nojalla) suojaavan asukkaita haitoilta, joita ei vielä täysin tunnisteta. Näin kuntalaisten suojaksi kunnassa linjattu suojaetäisyys on maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen. Se on linjaus, jota huomioiden kunnanvaltuusto ja -hallitus toimeenpanee tehtäväänsä kunnan maankäytön toteuttamisessa. Vastaava suojaetäisyys on käytössä jo ainakin Uudessakaupungissa, Porissa, Pyhäjoella, Raahessa, Mustasaaressa, Hollolassa, Asikkalassa ja Kuortaneella.

Kunnanhallitus on ottanut vastaan informaatiota tuulivoimatoimijalta, mutta ei ole kutsunut tasapuolisuuden vuoksi iltakouluunsa alan haittoja tuntevan kansalaisjärjestön edustajaa. Useilla kunnanvaltuutetuilla / kunnanhallituksen jäsenillä on sidoksia maanomistajina tai sukulaisuussuhteen kautta tuulivoimatoimijoihin / edunsaajiin, mikä saattaa aiheuttaa puolueellisuutta päätöksenteossa. Olisikin reilua asiaa jatkossa käsiteltäessä tuoda esille omat sidokset alaan. Meidän on kuitenkin kuntalaisten valtuuttamina tarkasteltava asioita monesta näkökulmasta arvioiden, jotta saadaan aikaan laadukasta päätöksentekoa.

Onko kunnahallitus avoin / halukas tarkastelemaan asiaa muista näkökulmista kuin taloudellista etuaan ajavan tuulivoimatoimijan ja taloudellista etua toivovan maanomistajan näkökulmasta? Voiko kuntalainen luottaa siihen, ettei kunnanjohtaja ja kunnanhallitus toimi jossain määrin ohjaillusti, puolueellisen tiedon varassa? Kyse on viime kädessä siitä, uskalletaanko Teuvalla tehdä kuntalaisten tahtoa kunnioittavia itsenäisiä päätöksiä. Löytyykö johtajuutta, ns. munaa, vai toimitaanko pultut tutisten tuulivoimatoimijan toiveiden mukaan?

Kallis ja saastuttava turhake

Keskiviikko 4.10.2017 klo 22:35 - Eliisa Panttila

Lausuntoni työ- ja elinkeinoministeriön luonnokseen hallituksen esitykseen laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6§:n muuttamisesta

Tuulivoimatuotanto on jätettävä uuden energiatuotantotuen ulkopuolelle, sillä sen tukeminen ei edistä hallituksen kärkihankkeen tavoitetta "hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti" miltään osin. Teollinen tuulivoimatuotanto on osoittautunut saastuttavaksi; esimerkiksi Saksassa hiilipäästöt ovat lisääntyneet samanaikaisesti tuulivoimatuotannon kasvun kanssa, sillä säätövoimana tuulisähkölle käytetään esimerkiksi hiili- ja kaasuvoimaloita.

Tuulivoiman tukeminen ei ole kustannustehokasta. Tilastokeskuksen mukaan tuulivoimalla saatavan energian osuus koko energiantuotannostamme viime vuonna oli mitätön 0,8 prosenttia. Tuuliteollisuus on kansantaloudellisesti tehotonta verorahojen tuhlausta, eikä sen tukemiselle ole perusteita. Talouselämä-verkkolehden artikkelissa 6.4.17 Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kritisoi vahvasti tuulisähkön tuotantoa. Suora lainaus otsikosta: "VTV:ltä tyly laskelma - tuulisähkö pysyy 3 prosentin lilliputtina, mutta sen kustannukset veronmaksajille ovat nousemassa 2-3 miljardiin euroon".

Nyt luonnosteilla olevan tukijärjestelmän kustannukset saattavat nousta TEM:n oman laskelman mukaan lähes miljardiin euroon (Suomen Tuulivoima-Kansalaisyhdistys). Mistä ja keneltä tämä otetaan? Pääosin ulkomaille valuva verotuki on pois kansantaloudestamme joten sen vaikutus on kurjistava. Tiedostavat kansalaiset eivät näe mitään perusteita tai hyötyjä Suomelle tuulivoimateollisuuden tukemisessa.

Kansalaisille on myös vaikea perustella, mikä tekee Kiinassa osin valvomattomissa olosuhteissa harvinaisista tai uusiutumattomista maametalleista valmistetuista tuulivoimalakomponenteista sekä voimalatornin nokkaan korkealle nostetusta öljysäiliöstä puhtaan energiamuodon.

Tietoisuus tuulivoimatuotannon haitoista ja päästöistä ympäristölle on lisääntynyt nopeasti täällä Länsi-Suomessa, jossa vastaanotamme tuotannon haittoja kokoaikaisesti. Suomen tuuliteollisuustuotanto häiritsee maakunnassani vakavasti lukemattomien ihmisten yöunta, ja aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, sydänoireita, korvakipuja ja lukemattoman määrän muita oireita, jotka ovat ilmaantuneet tuulivoimatuotannon käynnistyttyä. Seurauksena pitempiaikaisesta tuuliteollisuuspäästöille altistumisesta saattaa olla muun muassa lapsilla kasvu- ja oppimishäiriöitä ja vanhemmilla työkyvyn alentumista. Asiaa olisi syytä välittömästi tutkia tilastollisesti, sillä tuulivoimatuotannon kasvulla näyttäisi alustavasti olevan yhteyttä maakuntatasolla syntyvyyden laskuun ja kuolleisuuden nousuun. Länsi-Suomen tuuliteollisuudella saattaa olla yhteyttä koko Suomen unettomuuden lisääntymiseen.

Tuulivoiman tukeminen ei ole kansantaloudellisesti järkevää, sillä yhden tuotantomuodon tukeminen verovaroin on syrjäyttänyt markkinaehtoista kestävää energiantuotantoa Suomessa. Samalla kalliisti tuotettu tuulivoimasähkö on syrjäyttänyt muun muassa aikuisten oikeasti päästötöntä vesivoimalla tuotettua sähköä.

Uusi tukijärjestelmä on kansantaloudellisesti kestävää rakentaa suomalaisten energialähteiden, kuten puun ja biomassan käyttöä tukevaksi.

Käyvätkö tuulivoimahaitat pohjalaisille kaupaksi?

Maanantai 12.6.2017 klo 20:51 - Eliisa Panttila

Julkaistu Kauhajoki-lehdessä 11.5.2017

Kiitos Matti Harjan paikallista tuulivoimailmiötä taustoittavasta kirjoituksesta (Kauhajoki-lehti 9.3.17). On perusteltua vaatia LLKY:n ympäristölautakunnan jäseniltä sen perustehtävän edistämistä ja taloudellista sidoksettomuutta esim. tuulifirmaan. Kuntalaisten pyynnöstä olen kunnanvaltuutettuna perehtynyt tuulivoima-aiheeseen usean vuoden ajan. Työtäni tietoisuuden lisäämiseksi ja elinmahdollisuuksiemme puolustamiseksi on arvostettu siinä määrin, että sain Teuvalla kunnallisvaaleissa 2017 kolmanneksi korkeimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Olen havainnut useimpien päättäjien seudulla välttävän keskustelua tuulivoimasta. Koska kyseessä on kuntalaisten oikeusturvaa ja hyvinvointia merkittävästi koskettava ilmiö, siitä on kuitenkin puhuttava. Mikäli kuntien valtuustoissa vielä toteutetaan silmät ummessa tuulifirmojen toiveita, muutamassa vuodessa tuulivoimasta maakuntaamme aiheutuvat ongelmat ovat katastrofaaliset. Tämä ei ole pelottelua, vaan yksinkertaisesti tietoon perustuvaa ennakointia. Uusien valtuustojen onkin kunnan kaavoitusmonopolin käyttäjinä huolehdittava, että tuulihankkeet eivät kunnissa etene, ennen kuin maan hallituksen teettämä puolueeton terveystutkimus on tehty. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin toteutettiin kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa, paikallisilla lobbareilla sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on siis ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää. Tuulifirmojen lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan huomattavia riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Tuulivoimalat tuottavat muun muassa alle 1 Hz:n (hertsin) matalataajuista infraääntä, joka on ihmiskorvan kuuloalueen ulottumattomissa. Infraääni on väliaineen (ilmakehä, maaperä) värähtelyä. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO vahvisti jo vuonna 1996, että alle 1 Hz:n infraääni aiheuttaa ihmisille meritautia, matkapahoinvointia, huimausta ja ahdistuneisuutta. ISO:n standardi 9996:1996 todistaa, että tuulivoimaloiden aiheuttamiksi koetut oireet ovat todellisia, ja todella tuulivoimaloista aiheutuvia. Tämä tieto on erittäin merkittävä kaikille niille ihmisille, joiden saamia oireita on pidetty mielikuvituksen tuotteina. Koska ISO-standardi osoittaa tämän taajuisen infraäänen aiheuttavan terveyshaittoja, standardin luulisi velvoittavan viranomaisia, jotta he selvittävät todella infraäänen pitkäaikaisvaikutukset ihmisiin ja heidän terveyteensä, ennen
kuin infraääntä tuottavia tuulivoimaloita rakennetaan.

Koska ISO-standardi on vahvistanut infraäänen haitallisuuden terveydelle jo yli 20 vuotta sitten, vilkaistaanpa Suomessakin käytössä olevaa kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Stakes julkaisi tautiluokituksen 1. painoksen vuonna 1995. Virallisesti terveydenhuollon käytössä ICD-10-tautiluokitus on ollut vuoden 1996 alusta - siis yhtä kauan kuin infraäänen haitat kirjaava ISO-standardi. ICD-10-luokitus suomeksi ja ruotsiksi löytyy Julkarista, joka on STM:n avoimen hallinnonalan julkaisuarkisto. Julkaisu on kenen tahansa ladattavissa. Diagnoosin T75.2 nimi on "värähtelyn vaikutus" ja se sisältää myös "infraäänen aiheuttaman pyörrytyksen".

Onko diagnoosin nimessä tai diagnoosissa jotain epäselvää? Infraääni on värähtelyä, ja diagnoosi kuvaa värähtelyn vaikutuksia, joita ovat muun muassa infraäänen aikaansaama huimaus ja pyörrytys. Tautiluokituksen kannessa komeilee THL:n logo ja julkaisun esipuhe on THL:n ylilääkärin allekirjoittama. THL:llekin asian luulisi siis olevan päivänselvää. Ai mikä THL? Meidän Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tuulivoima vs. Elinvoima

Keskiviikko 22.3.2017 klo 0:19 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 15.3.2017 otsikolla Käyvätkö tuulivoimariskit Äystöllä kaupaksi?

Minulta on pyydetty kannanottoa Äystön tuuliteollisuuskaavailuihin, sillä olen Teuvan kunnanvaltuutetuista pisimpään perehtynyt anteliaan verotukiaisen ylikuumentamaan ilmiöön. Päättyvän valtuustokauden luottamustoimeni alkutaipaleella tartuin rivakasti kuntalaisten pyynnöstä ilmiöön, jonka päättäjät yleisesti ottaen lakaisivat mieluummin maton alle.

Teuvalla mentiin markkinapuheiden alkuhuumassa tuulitoimijoiden ja konsulttien ohjauksella, mutta nyt on korkea aika ottaa itsenäinen valta käyttöön, joka kunnalla on kaavoitusmonopolin haltijana. Kunnalla on vastuu maankäytössään huolehtia asukkaidensa turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä.

Tuulitoimijoiden ujuttautuminen kuntiin on tapahtunut kahdenvälisillä sopimuksilla maanomistajien kanssa sekä kytkykaupoilla kunnan päättäjien kanssa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi lupaukset huikeista kiinteistöverotuloista kuntaan ja merkittävästä työllistävyydestä, vastineeksi luvasta toimia alueella. Valmistelu on ollut kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää siis. Tuulitoimijoiden lupaukset hyödyistä kuntaan ovat osoittautuneet melko katteettomiksi. Tuulivoimakaavoittamisesta aiheutuu sen sijaan merkittäviä riskejä kunnalle. Keskeisimmiksi riskeiksi ovat osoittautuneet haitat kuntalaisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kiinteistöomaisuuden arvoon.

Koska tuulivoimateollisuuden haitat leviävät huomattavasti niille vuokrattuja maa-aloja laajemmalle, asia koskee laajasti kaikkia kuntalaisia, ei vain maanomistajia. On syytä tiedostaa myös maanomistajalle henkilökohtaisesti aiheutuvat riskit, sillä Suomen lain mukaan maanomistaja on vastuussa maillaan tapahtuvasta toiminnasta. Käytöstä poistetun voimalan purkukustannukset ongelmajätteen hävityksineen, yhteensä noin 600 000 euroa / voimala, jää viime kädessä maanomistajalle.

Santavuoren ympäristössä tänä talvena tuulivoimaloiden siipien jäänheitosta on aiheutunut alueella metsätöissä työskennelleelle siinä määrin vaaraa / haittaa, että yhteyttä otettiin E-P:n pelastuslaitokseen. Jääkimpaleiden on tallennettu lentäneen ainakin 300 metrin päähän voimalasta.

Hirvieläinten on havaittu välttävän tuulivoimateollisuusalueita mm. Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksen viime talven lentolaskennassa sekä ruotsalaisessa tutkimuksessa. Riistaeläinten kaikkoaminen johtuu erityisesti meluhaitoista ja elinympäristön metsien pirstoutumisesta teollisuusalueeksi huoltoteineen.

Tuuliturbiineja, joissa on mm. satoja litroja öljyä, palaa silloin tällöin, eikä palokaluston korkeus riitä sammutustöihin. Onnettomuustutkintakeskus perehtyi tietoihin, joita se sai Haminassa yöllä 6.1.2017 syttyneestä tuulivoimalapalosta. ”Voimalaitoksen vikatilanteissa, kuten tulipaloissa, merkittävä ongelma useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapauksissa on ollut suurien lapojen irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Tästä aiheutuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle, teollisuudelle, tieliikenteelle ja pelastustoiminnalle. Lentävien kappaleiden vuoksi sammuttaminen, alueen evakuointi ja mahdollisten maastopalojen sammuttaminen muuttuu hankalaksi.” (Suora lainaus onnettomuustutkintakeskuksen julkaisusta 6.2.2017.)

Tutustuttuani tuulitoimijan tuottamaan kaava-aineistoon ja toimintatapoihin asuinympäristössäni Norinkylässä en pidä Äystölläkin mittauksiaan suorittavaa tuulitoimijaa luotettavana sopimuskumppanina. Tuulivoima-alan kokonaisuutta tuntevana en pidä kyseistä energiamuotoa Suomessa järkevänä / kestävänä vaihtoehtona.

Kohti vilpitöntä yhteiskuntaa

Tiistai 7.2.2017 klo 15:04 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejuka-lehdessä 18.1.2017

Rohkea ja näkyvä toimija huomataan. Arvostan saamaani asiakeskeistä palautetta, oli se sitten kehuvaa tai kriittistä. Vanhoja puolueita edustava vanhempi mieshenkilö kotikylästäni hyökkäsi hiljan paikallislehdessä henkilöni kimppuun. Sama tapahtui viime eduskuntavaalien alla. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut horjuttaa asemaani ehdokkaana vaaleissa. Negatiivisuudella ilmaston pilaamisen sijaan täällä olisi paikallaan hyvän käytöksen talkoot. On tärkeä taito oppia olemaan kohteliaasti eri mieltä. Asiallisuus on sitä, että keskustellaan rohkeasti asioista. Kun asia-argumentit ovat huteralla pohjalla, suomalainen alentuu mitätöimään henkilöä. Onko toisen ihmisen ja hänen motiiviensa julkinen mitätöinti sitä paljon puhuttua vihapuhetta? On. Kiintoisaa on, että henkilöäni panettelemaan pyrkivien lehtikirjoitusten jälkeen olen saanut pahoitteluja ja kannustusta empaattisilta ihmisiltä – lähinnä naapurikunnista. Millaisen toimintakulttuurin esimerkkiä kunnassamme tarjotaan kasvaville kuntalaisille?

En hyväksy epärehellisyyttä enkä oman edun tavoittelua, puetaan se kuinka yleviin maailmanparantamisen peitetermeihin tahansa. Esimerkiksi talkoilla tarkoitetaan yhteiseksi hyväksi korvauksetta tehtävää työtä, kun taas ns. ilmastotalkoot-käsite pyrkii hämärtämään vihreänä markkinoitua taloudellisen voiton tavoittelua. Pitkään on ollut ahneus vanhan vallan ohjaksissa. Vilppi onneksi paljastuu nykyään nopeasti. Todellisuus, se tulee ilmi vakuutteluittakin. Vanhan elitismin harvainvallan ja kähminnän vastavoimana toimivassa Perussuomalaisessa kansanliikkeessä arvostan eniten rehellisyyttä yhteisten asioiden hoidossa. Ei ole mitään peiteltävää, kun rakentaa rehellisyyden varaan. Ei ole edes syytä provosoitua valheisiin perustuvista hyökkäyksistä. Kyllä aika totuuden näyttää. Menneinä aikoina totuudentorvet vaiennettiin risteille ja rovioille, jossain päin vieläkin. Tässä ajassa ja paikassa riemuitsen saadessani toimia rehdisti sanan vapaudessa. Nyt on paras aika olla vilpittömän rohkea ja tulla mukaan uudistamaan kotikuntaa ihmislähtöisesti.

Linjauksia kansalaisten terveyden suojaksi

Sunnuntai 15.1.2017 klo 22:34 - Eliisa Panttila

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry:n julkilausuma tuulivoiman terveyshaitoista

Etelä-Pohjanmaan piirin alueesta (Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaa) on muodostunut tuulivoiman haittojen kokeilualuetta, mitä ei ole kunnissa onnistuttu ennakoimaan. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti pystytty osoittamaan turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista tieteellistä näyttöä maailmalta sen sijaan on usean vuosikymmenen ajalta.

Tuulivoimamelu on sekä taajuudeltaan että ajallisesti vaihtelevaa, joten siihen ei totu. Melu koetaan pahimpana yöaikaan. Tutkimusten mukaan matalataajuiset infraäänet kantavat useita kymmeniä kilometrejä ja menevät rakenteiden läpi, ja näin häiritsevät etenkin yöaikaan ihmisten yöunta. Alueemme tuulivoimaloiden melupäästöjen seurauksena mm. eksponentiaalisesti yleistyvät univaikeudet ovat vakava uhka terveydelle ja työkyvylle.

Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat mm. korvaoireet, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, muisti- ja keskittymisvaikeudet, poikkeuksellinen ärtyisyys, lihasten voimattomuus ja kramppaaminen, verenpaineen voimakkaat vaihtelut, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Oireiden voidaan katsoa aiheutuvan tuulivoimaloista, jos ne ovat ilmaantuneet tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, helpottavat riittävän kaukana (yli 40 km) tuulivoima-alueista ja uusivat tuulivoima-alueen läheisyyteen palatessa.

Todisteluvelvollisuus ei ole tuulivoimatuotannon melupäästöjen sairastuttamilla ihmisillä, vaan viranomaisilla, mukaan luettuna kuntien valtuutetuilla, joilla on päättämistään asioista sekä vastuu että selvilläolovelvollisuus. 

Edellytämmekin, että sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan valtuustot asettavat kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden ensisijalle, jolloin tuulivoimakaavoitus- ja rakentaminen keskeytetään, kunnes aiheutuneesta terveysongelmasta on saatu totuudenmukainen ymmärrys.

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry.

Myös perussuomalaisten tuoreessa kuntavaaliohjelmassa linjataan, että kansalaisten terveys on laitettava tuulivoimateollisuuden edelle: Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kuntien ei tule tässä vaiheessa myöntää uusia rakennuslupia tuulivoimalle. Asia on selvitettävä, ja kansalaisten terveys on laitettava etusijalle.

Kuntalaisten terveys etusijalle

Torstai 22.12.2016 klo 12:36 - Eliisa Panttila

VALTUUSTOALOITTEENI TEUVAN KUNNANVALTUUSTOSSA 21.12.2016

Jätin viime kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen, jossa toin esille keskeisiä virheitä, joihin asuinalueeni tuulivoimakaava perustuu.

Hallintolain 50§:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen, kun päätös perustuu selvästi puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, tai jos asiaan on tullut uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Nämä toteutuvat tässä tapauksessa.

Kiitos kunnanhallitukselle aloitteeni ripeästä käsittelystä. Koska tieto päätökseen liittyvistä virheistä ei johtanut kuitenkaan toimenpiteisiin, kunnanhallitus linjasi käytännössä kunnanjohtajan esittelemänä, että Teuvan kuntaa saa seuraamuksetta erehdyttää ja viilata linssiin.

Rikoslain termein Teuvan kunta / kunnanhallitus / kunnanjohtaja on näin avustamassa tuulitoimijaa petoksessa. Petoksen yrityskin on rangaistava teko, kuten myös avustuspetos.

Teuvalla tuulihankkeiden salainen valmistelu näyttää jatkuvan ja lisääntyvän Äystön-Luovankylän suuntaan. Paskooharjulle on ymmärtääkseni räätälöity osalle kaava-aluetta epäonnistuneen 1. syöttötariffin jämät. Tämä on kiinnostavaa sikälikin, että Teuvan 27 kunnanvaltuutetusta 7:llä on maanomistajana suhde Paskooharjun tuulitoimijaan. Liittyneekö näihin sidonnaisuuksiin, tuulivoima tuntuu olevan meillä melko vaiettu puheenaihe.

Maamme hallitus on linjannut, että uusia tuulitukipäätöksiä ei tehdä, ennen kuin teollisesta tuulivoimatuotannosta aiheutuneet terveysongelmat on puolueettomasti tutkittu / selvitetty. Tämän linjauksen mukaista on jäädyttää kunnissa tuulihankkeet, kunnes selviää niiden vaikutukset kuntalaisille. Esimerkiksi Ilmajoella laajan tuulivoimakaavan suunnittelu on tästä syystä pysäytetty.

Aloitteeni onkin, että myös Teuvalla tuulivoimarakennusluvat ja kaikkinainen tuulivoimahankkeiden eteenpäinvienti laitetaan jäihin siihen saakka, kunnes puolueeton terveystutkimus aiheesta valmistuu.

Mikäli Teuvalla jatketaan kuntalaisten terveydestä piittaamatta tuulivoimarakentamista, on kuntalaisilla tilaisuus tehdä viranomaistoiminnasta tutkintapyyntö poliisille mahdollisesti kuntalaisten terveyttä vaarantavan toiminnan edistämisestä. Virkavastuussa tässä tilanteessa ovat kunnanvaltuutetut, kunnanjohtaja sekä silloinen kunnaninsinööri asian valmistelijana.

Lupausten tyranniaa

Perjantai 11.11.2016 klo 20:31 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 9.11.2016

Vastustaessani ainoana kunnanvaltuutettuna Teuvan Saunamaan tuulivoimakaavan hyväksymistä pari vuotta sitten kenelläkään kunnassa ei tuntunut olevan puolueetonta tietoa päätöstä tehtäessä. Onneksi minua valistivat hereillä olevat kuntalaiset. Olen nyt parin vuoden ajan perehtynyt tuulivoima-ilmiöön, ja se jaksaa yllättää.

Tuulivoimatoimijaan sidoksissa olevalla konsultilla teetetty Saunamaan tuulivoimakaava perustuu virheellisiin ja harhaanjohtaviin selvityksiin erityisesti melupäästöjen leviämisen osalta. Tämä onkin ennemmin sääntö kuin poikkeus maamme lukuisissa julkisten tukivarojen perään rynnivissä tuulihankkeissa. Kunnan virkamiehillä, joihin lain mukaan luetaan myös kunnanjohtaja ja kunnanvaltuutetut, on kuitenkin selvilläolovelvollisuus päättämistään asioista. Johtuen tuulivoimateollisuusalueen toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta em. kaavaa ei ole mahdollista toteuttaa niin, että maanrakennuslain 5§:n vaatimus terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä toteutuisi.

Tuulivoimakaavojen ongelmana on tuulivoimalaitosten haittojen ulottuminen huomattavan laajalle alueelle. Kyse on lopultakin hyvin suuria riskejä käsittävästä liiketoiminnasta, jossa on mahdollista aiheuttaa myös merkittävää ympäristön saastumista. Melusaasteen lisäksi todettakoon, että yhden tuulivoimalan konehuoneessa noin 150 metrin korkeudessa on terästornin nokassa noin 600 litraa vaihteistoöljyä, ja glykolia toinen mokoma. (Riederer 2016.) Ruotsissa tuulivoimalatornin viime jouluaattoisen kaatumisen syyksi todettiin kiinalaisen teräksen heikko laatu.

Länsi-Suomessa syntyy paraikaa kokemuspohjaista tietoa melupäästöjen vaikutuksista asukkaisiin. Verkostoni ansiosta tunnen ja tiedän hälyttävästi oireilevia ja sairastuneita ihmisiä. On hienoa, että Teuvalla ei ole vielä rakentamista aloitettu, jolloin tilannetta voidaan tarkastella tämänhetkisen tiedon valossa. Meidän ei kannata ottaa kuntana riskiä kuntalaisten terveyden ja viihtyvyyden heikentämisestä, ei Saunamaan eikä Paskoonharjun osalta. Hankkeet on syytä jäädyttää kunnes ymmärryksemme melun terveysvaikutuksista on riittävä.

Tuulivoimarakentaminen perustuu hulppeaan tukeen ja viherideologiaan, mutta tuulivoimatuotantoa näin lähellä asutusta ei ole tieteellisesti osoitettu turvalliseksi tai haitattomaksi. Päinvastaista näyttöä maailmalta sen sijaan on. Valitettavasti Teuvallakin ainakin osalle kuntalaisista saattaa muodostua haittaa jo kuntamme ulkopuolisista tuulivoimalaitosalueista, jotka ympäröivät kuntaamme verkon tavoin. Matajataajuinen äänienergia kun etenee kymmeniä kilometrejä ja läpäisee esteet. Tyypillisiä matalataajuisen melun aiheuttamia ensimmäisiä stressioireita kehossa ovat korvaoireet, korvien ja niskan kutina, päänsärky, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, sydämen tiheälyöntisyys ja rytmihäiriöt sekä uni- ja nukahtamisvaikeudet.

Lisätty 11.11.2016 linkki tutkimusraporttiin tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksista:

http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf

Teuvan tuulivoimahankkeesta

Keskiviikko 6.7.2016 klo 17:00 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukan Lukijalta-palstalla 18.5.2016

Tejukan tekstiviestipalstalla kyseltiin Teuvan tuulivoimalaitosalueen tilannetta. Paskoonharjulle ei ole vielä noussut tuulivoimaloita siitä syystä, että hanke ei ole Energiaviraston tariffituen piirissä. Ja tuulivoimaloita ei kannata rakentaa, ellei toimija saa tariffituen takuuhintaa tuottamastaan sähköstä. Toisin sanoen tuulivoimasähkö ei Suomessa pärjää markkinoilla ilman meidän jokaisen sähköverona maksamaa tuulivoimatukea. Anteliaaseen yhteiskunnan tukeen oli runsaasti ottajia, joten kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tuulivoimaloiden mallimaassa Tanskassa onkin jo havahduttu siihen, että tuulivoima tulee liian kalliiksi kotitalouksille ja yksityiselle sektorille, ja hallitus peruu suunnitellut hankkeet (HS 13.5.16).

Lohdutukseksi tuulivoimateollisuusaluetta kaipaavalle voi sanoa, että jokainen viivästynyt hanke säästää verorahojamme. Sähköveron nostamisen lisäksi tuulivoimarakentaminen nostaa siirtomaksujamme, sillä tuulivoimasähköä varten on muun muassa rakennettava uusia sähkönsiirtoverkkoja. (Kun Caruna alkuvuodesta nosti hurjasti sähkön siirtomaksua, Tejuka uutisoi tämän noston maksavan Teuvan kunnalle noin 60 000 euroa vuodessa.) Paskoonharjun kokoluokan hankkeet lähistöllä ovat osoittaneet, että tuulivoimarakentaminen ei tuo pitkäaikaisia eikä merkittäviä työllisyysvaikutuksia kuntaan, ja kiinteistöverokin jää Carunan korotuksen suuruusluokkaan. Lähivuodet puolestaan osoittavat, minkälaisia seurausvaikutuksia lähikuntiin kohisten nousevilla tuulivoimalaitoksilla on kuntalaistensa terveyteen ja viihtyvyyteen.

Suomi rakennettava jälleen ihmislähtöiseksi

Torstai 9.4.2015 klo 0:36 - Eliisa Panttila

Kahden viime vaalikauden aikana päättäjät ovat käyttäneet vääriä lääkkeitä verotulojen vähetessä, ja Suomen talous on ajettu umpikujaan. Verotus ja sääntely on kiristetty äärimmilleen. Pienituloisimmat kantavat kovimman verotaakan välillisinä veroina. Köyhä maksaa saman kenkien alv:n 24% kuin rikas. Tulot eivät miljoonalla suomalaisella riitäkään elämiseen, joka taas pitäisi taloutemme rattaat pyörimässä. Polttoaineen verotuksemme on EU:n korkeinta, samoin ruuan alv. Ruoka on halpaa, sen vero korkea. Kotitalouden sähkövero on 19- ja teollisuuden 14-kertainen EU:n minimitasoon nähden. Ja taivastellaan heikkoa kilpailukykyämme! Mauri Pekkarisen ajaman tuulivoiman syöttötariffituen tultua voimaan 2010 on sähköveromme noussut 255%. Ja nousu jatkuu, jos tuulivoimaloita nousee lisää. Se on katastrofi maatiloille ja meille kaikille sähkönkäyttäjille. Syöttötariffin puolesta äänestivät keskusta, kokoomus, vihreät ja rkp; muut äänestivät sitä vastaan, perussuomalaiset mukaan lukien. Keskusta järjesti tuulivoimayhtiöille 12 vuoden riskittömän sijoituskohteen, huolehtiiko keskusta näin hyvin maataloudenkin kannattavuudesta?

Keskusta ja kumppanit koettavat peitellä väärän politiikkansa jälkiä. Edelleen ne leikkaisivat etuuksia ja korottaisivat esimerkiksi kiinteistöveroa. Eli kurjistaisivat ennestäänkin vaikeuksissa olevia erityisesti maaseudulla. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Taakanjako maksukyvyn mukaan. Valtion toiminnot on perattava läpi ja laitettava tärkeysjärjestykseen. Verovarat on käytettävä ydintoimintoihin, eli heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme hyväksi sekä elämisen ja yrittämisen turvaamiseen myös maaseudulla. Sen sijaan niitä ei ole varaa sijoitella muiden maiden edesottamuksiin, tuulivoimatukiin, guggenhaimiin ja muihin turhakkeisiin.

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty II

Torstai 2.4.2015 klo 0:38 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 1.4.2015

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen, osa 2.

Hän väittää kunnan menettävän kiinteistö- ja yhteisöverotuloja satojatuhansia. Taitaa pilkku hyppiä mielivaltaisesti. Verohallinnon (1.10.2014 Dnro A81/200/2014) mukaan vain voimalan perustukset ja runko konehuoneineen kuuluvat kiinteistöveron piiriin. Roottori, vaihteisto ja generaattori ym. jäävät verotuksen ulkopuolelle. Joten verohallinnon mukaan laskettu kiinteistövero 5 voimalasta on ensin yht. n.27 000€/v, laskien 2,5%/v vuosittain 40% tasoon 14400€/v. Ei näytä sadoilta tuhansilta tämäkään. 

Yhteisövero 20% peritään verotettavasta tulosta, vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Valtion osuus 20%:n yhteisöverosta on 65%, kuntaosuus 32% ja seurakuntien 2,5%. Selvitin valtiovarainministeriöstä, että yhteisöveron kuntaosuus jakautuu henkilöstömäärien suhteessa. Megatuulella on 6 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja 2 on luvattu Teuvalle, joten Teuva saisi 32%:n yhteisöveron kuntaosuudesta henkilöstöjen suhteessa 8%. Koska ensimmäisten vuosien tulot eivät kata investointikustannuksia, jää yhteisöverotuotto 8% varsin pieneksi. Laskeminen on vaikeaa, koska ei ole tarkkaa tietoa paljonko verottaja hyväksyy investointivähennyksiä. Esim. yhtiön miljoonan tuloksesta Teuva saisi vain n.16 000€ vuodessa (mikäli Teuvalla on yhtiön 2 työntekijää) ja pääkaupunkiseutu 24% 48 000€. On huomioitava myös, että yhtiö käyttänee nk. verosuunnittelua saavuttaakseen mahdollisimman edullisen tuloksen. Joten missä ne sadat tuhannet ovat?

Teuvan kotitaloudet maksavat kunnan saamiin tuuliverotuloihin nähden moninkertaisesti sähköveroa kunnasta ulos, mikä vähentää ostovoimaa. Mauri Pekkarisen esityksestä v.2010 voimaantulleen syöttötariffin myötä on sähköveromme noussut 1,08 snt/kWh -> 2,79 snt/kWh eli 255%. Tämä merkitsee että Teuvan kotitaloudet (n.2362kpl) maksavat tänä vuonna omakotitalon keskimääräisellä sähkönkulutuksella (n.12 890 kWh/v, sähkönsiirtoyhtiön tilasto) n.618 800 € enemmän sähköveroa kuin ennen tuulivoiman syöttötariffin käyttöönottoa. Ja tämä on vasta alkua, kun Suomeen puuhataan lisää 900 uutta tuulivoimalaa. Kallista vihertelyä mitä se ei edes ole, koska tuulivoima tarvitsee rinnalleen nopeasti käynnistyviä säätövoimaloita mm. hiili- ja vesivoimaloita. Kotimaiset metsähakevoimalat tuottavat 5,5 kertaa enemmän sähköä kuin tuulivoima samalla tukisummalla (energiaviraston tilasto), ja niiden kotimaisuusaste on investointeineen ja työllistämisineen moninkertainen.

Kunnallisvalituksista 6,4 miljoonan hyöty

Keskiviikko 25.3.2015 klo 12:35 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 25.3.2015 * merkittyä kappaletta lukuunottamatta, jonka lehti jätti julkaisematta

Vastine Pekka Murto-Koiviston yleisönosastokirjoitukseen

*Koska kirjoitukseni pituutta on rajattu, en voi käsitellä kaikkea asiaan liittyvää tässä vastineessani, vaan jaan sen kahteen osaan. Seuraavassa lehdessä käsittelen mm. tuulesta temmattuja kiinteistö- ja yhteisöveroja.

Pekka Murto-Koivisto ilmoitti 18.3. Tejukassa, että olen aiheuttanut kunnallisvalituksella 3,2 miljoonan euron ”vahingon yhteiskunnalle” (tarkoittaa ilmeisesti sähkönkuluttajia) tuontisähkön hinnan 3,5 snt/kWh  (35,0 €/MWh) mukaan. Kun on noin ”oivallinen laskutapa”, käytetäänpä samaa. Herää kysymys onko laskutapa !yleinenkin! tuulivoima puolella. Hänen esittämänsä tuulisähkö kun maksaa syöttötariffituen muodossa ”yhteiskunnalle” tällä hetkellä 10,53 snt/kWh (105,3 €/MWh), eli kolminkertaisesti. Joten mainitusta tuulisähkön ostosta olisi aiheutunut ”yhteiskunnalle” saman kaavan mukaan

9,6 milj.€ menoerän miinus 3,2milj.€ sähkön hinta. Hupsista, onkin käynyt niin että olen paremminkin säästänyt 6,4 milj.€ ”yhteiskunnalle”. Kuluttaja ne mm.tukiaiset maksaa sähköverossaan, plus 24% alv. ja huoltovarmuusmaksu 0,013snt/kWh. Sähköveron perii sähkönsiirtoyhtiö ja tulouttaa sen valtiolle, joka siirtää tarvittavan tuen Energiaviraston kautta syöttötariffitukena uusiutuvalle energialle. Ei se 20€ riitä alkuunkaan tässä tulonsiirrossa! Eli vuodesta 2010 kotitalouksille sähköveroa on korotettu 1,08 sentistä/kWh 2,79 senttiin/kWh, eli tuulivoimatuen käyttöönoton jälkeen se on noussut hulppeat 255 prosenttia, ja nousee jatkossakin. Tuulivoimatukea on maksettu tähän mennessä n.98milj.€ (Energiavirasto). Todellakin! Kyseiselle rahalle on taatusti parempaakin käyttöä.

Koska Saunamaan 40 milj. kokonaisinvestoinnista valuu heti n.75% (vindkraft.fi) ulkomaisille tuulivoimalan valmistajille, missä on sen työllistävyys? Investointinsa mm. ulkomaiset sijoittajat odottavat saavansa täältä sijoituksensa tuottojen kanssa takaisin.

Onpas jännä juttu: silloin kun koulumme vielä oli toiminnassa ja teimme kaikkemme sen eteen, ei sinua näkynyt. Ei näkynyt silloinkaan kun koulu loppui. Taitaa kuule olla jo myöhäistä. Katson tuulivoimahankkeen riskit asuinympäristöllemme sekä siitä aiheutuvat kustannukset kuluttajille ja kunnallemme suuremmiksi kuin hyödyt, eikä yhteisölahjonnalla ole tähän vaikutusta.

Tuulivoimayhtiöiden toiveet ja todellisuus, päivitetty 14.3.2015

Perjantai 13.2.2015 klo 20:15 - Eliisa Panttila

Julkaistu Tejukassa 11.2.2015

Tejukassa 4.2. oli kirjoitus, josta välittyy melko ruusuinen kuva tuulivoimasta. Asiatiedot kirjoituksessa eivät juurikaan pitäneet paikkaansa. Kunnassamme ei valmistelussa arvioitu tuulipuistojen talousvaikutuksia, joten asiat etenivät sielläkin tuulivoimayhtiöiden ohjauksessa. Katson meidän päättäjien velvollisuudeksi perehtyä paremmin asioihin. Merikarvian kunnassa oltiin hereillä ja tehtiin työllisyys – ja talousvaikutusten arviointi. Sen pohjalta tein valtuustoon laskelman kunnan saamasta kiinteistöverotulosta.

Megatuulen suunnitelmissa on 5 tuulivoimalaa Teuvan Norinkylän puolelle. Kirjoituksessa esitetään kunnan kiinteistöverotuloksi n.7000€ per tuulivoimala. Todellisuudessa summa on ensimmäisenä vuonna n.5040€. Laskennassa käytetty verotusarvo alenee vuosittain 2,5%, kunnes saavuttaa 40% tason. Näin keskimääräinen kiinteistöveron määrä 5 voimalasta 25 vuoden elinkaaren aikana on n. 17.700€ vuodessa. Sen sijaan me kaikki suomalaiset sähkönkäyttäjät (tavallinen kuluttaja 2,8 senttiä/kWh, valmistava teollisuus 0,87 senttiä/kWh) maksamme sähköverona tuulivoimayhtiöille maksettavan tulonsiirron, joka on syöttötariffihinnasta (105,30€/MWh v.2015 loppuun) vähennetty pörssisähköhinnan osuus (keskimäärin 35,00€/MWh kirjoitushetkellä) eli 105,30€-35,00€/MWh= 70,50€/MWh. Esimerkiksi jos suunnitellut 5 tuulivoimalaa tuottaisivat kukin 3 MWh teholla sähköä keskimääräisen hyötysuhteensa mukaisesti 4 tuntia vuorokaudessa, sähkönkuluttajat maksavat tuulivoimafirmalle siitä ilosta 4230€/vrk. Kunta saa 5 tuulivoimalasta kiinteistöveroa keskimäärin 50€ päivässä, ja me kuluttajat maksamme tuulivoimafirmalle syöttötariffina 4230€ päivässä. Joten vaikuttaa siltä että Teuvan saavuttama rahallinen hyöty jää negatiiviseksi, kun huomioidaan kuntalaisten sähköveroina pois maksama tulonsiirto kunnasta, näin alentaen kuntalaisen ostovoimaa. Eli jos kulutat n.10.000 kWh vuodessa on sähköveron osuus laskustasi n.280€. Perheessämme maksetaan tällä hetkellä n.30.000 kWh:n vuotuisesta sähköstä sähköveroa n.840€, saman verran kuin 9kk:n lapsilisät. Sähkövero nousee vuosittain sitä mukaa kun tuulivoimaloita valmistuu. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä.

Kirjoituksessa väitetään myös Teuvan saavan yhteisöveroa 3 miljoonaa 20 vuodessa. Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on 20%. Valtion osuus yhteisöverotuotosta on 65,4%, kuntien 32% ja seurakuntien 2,6%. Megatuuli on perustanut Teuvalle Saunamaa Windfarm Oy:n, jossa ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Megatuulella on henkilöstöä 6 pääkaupunkiseudulla. Selvitin yhteisöveron maksuperusteet valtiovarainministeriöstä Merja Taipalukselta. Kuntien saama osuus yhteisöverotuotosta jakautuu yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Näiden tietojen perusteella Teuvan saama osuus yhteisöverosta ei ole merkittävä kuntataloudelle. Sen sijaan voimaloista aiheutuvat vaikutukset luontoarvoihin ja asumisviihtyvyyteen yms, esimerkiksi välke, jäävät paikkakuntalaisten kärsittäväksi.

Edelleen kirjoittaja väittää Megatuulen hankkeen työllistävän 10 henkeä, joista 2 Teuvalla (aika näyttää). Tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa rakentamisaikaisiin ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisaikaisista kustannuksista suurimman osan muodostaa itse voimalan valmistaminen. Koska tuulivoimalat tehdään ulkomailla, ei niiden valmistuksella ole työllisyysvaikutuksia Teuvalle. Tuulivoimala-alueen rakentaminen on muutamia kuukausia kestävä projekti, jonka osa-alueet kilpailutetaan. Rakentamistöissä työskentelevät henkilöt tulevat pääasiassa ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta. Paikallisilla yrittäjillä on käytännössä mahdollisuus menestyä ainoastaan maanrakennustöiden urakkakilpailuissa. Lähialueilla toteutetut vastaavan kokoluokan hankkeet ovat osoittaneet, että alueen kaupoille ja majoituspalveluille ei aiheudu merkittävää kysynnän kasvua. Yksi tuulipuisto työllistää valmistumisensa jälkeen keskimäärin yhden kuntalaisen. Vertailun vuoksi, uusi hakesähkövoimala Lahdessa tuo 150 - 300 uutta työpaikkaa. (http://www.merikarviantuulivoima.info/)

 Yhteenvetona voi todeta, että hyvää tarkoittaen ja asiaan riittävästi perehtymättä on luotu kokonaisveroastettamme nostava järjestelmä, jossa sähköveroina kerättyjä rahojamme siirretään tuulivoimayrityksille ja sijoittajille muutama miljardi kymmenessä vuodessa. Tällä rahalla olisi parempaakin käyttöä. Kun saa kuulla lapsiin, vanhuksiin, perheisiin yms. samaan aikaan kohdistuvista leikkauksista, mielestäni tällaisena tämä haiskahtaa yhtä onnistuneelta kuin ”paska paskalaki”. Eduskuntatasollakin tähän ollaan heräämässä.

Mitä kunnan kouluverkosta jäi

Lauantai 31.1.2015 klo 13:23 - Eliisa Panttila

KOULUVERKKOTARKASTELU

Kirjoitus julkaistu Teuvan paikallislehdessä Tejukassa 28.1.2015.

Päätöksentekokulttuuri uudistuu kuten ihmisen elämisentapa: tiedostamalla toimintatapoja ja ottamalla opiksi virheistä. Tarkastelin Teuvan kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1. kouluverkkoamme koskevaa päätöksentekoa seuraavasti.

Vuonna 2009 kunnanvaltuustossa tehtiin Teuvan kouluverkosta päätös, jossa päätettiin panostaa koulukeskuksen rakentamiseen ja toistaiseksi säilyttää kylissä olevia kyläkouluja oppilasrajaehdoin. Vaihtoehtoja oli tuolloin esillä kolme, mutta niiden ennakkovaikutusten arviointia (EVA) ei tehty. EVA:ssa pyritään ennakoimaan päätöksen vaikutuksia kuntalaisiin, kunnan elinkeinorakenteeseen, talouteen ja ympäristöön. Laajasti kuntalaisia koskettavassa kouluasiassa olisi sivistystoimenjohtajan johdolla ollut paikallaan tehdä ennakkovaikutusten arvioinnit eri vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää olisi ollut tarkastella vaihtoehtojen vaikutukset lapsikuntalaisille sekä kunnan kokonaistalouteen.

Virkamiesvalmistelussa toteutettiin kuitenkin vain arvio lyhytaikaisesta talousvaikutuksesta. Jälkeenpäin tarkastellen laskelmat lopetettujen koulujen säästövaikutuksesta on arvioitu yläkanttiin, ja kulut oppilaskuljetuksista alakanttiin. Toisin sanoen rahaa, jolla ennen opetettiin lapsia lähikoulussaan, palaa nyt tien päällä. Kuntalaisten tuodessa valmistelun yhteydessä näitä jälkeenpäin todennettavia asioita esille, ei niitä haluttu kuulla. Ihmisen asiantuntijuutta oman elämänpiirinsä asioissa on syytä arvostaa. Kyllä, pakolliset kuulemiset tehtiin. Mutta valitettavasti ei avoimin mielin, vaan sillä ennakkoasenteella, että tämä viedään läpi niin kuin on jo päätetty.

Luottamushenkilötkään eivät vaatineet laajempaa tarkastelua päätöksen pohjaksi. Päättäjien tulee perehtyä asioihin puolueettomasti. Simo Rallin ja allekirjoittaneen lehtikirjoituksissa esittämä vaihtoehto, jossa olisi rakennettu jo olemassa olevan lähikouluverkoston varaan, olisi saattanut olla toimivampi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu. Vaihtoehto olisi vähintäänkin tullut ottaa vakavasti ja pureskella perusteellisesti. Hyvää vuoden 2009 päätöksessä oli selkeät pelisäännöt oppilasrajoista, mikä takasi kouluillamme työrauhan.

Koulukeskus markkinoitiin luottamushenkilöille opinahjona, jonne kaikki Teuvan peruskoululaiset aikanaan mahtuisivat. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Tilaratkaisut eivät ole kaikilta osin onnistuneita, onhan kyse vanhasta rakennuksesta. Uusista tiloista toki tykätään. Merkittävää rakennuskustannusta ei osattu valmistelussa suhteuttaa kunnan talouskehitykseen. Takana oli runsaasti lihavia vuosia, eikä velkaantumista osattu tai haluttu ennakoida. Rakennuskustannuksia kunnalle merkittävämpänä pidettiin sitä, että valtio avusti osassa kustannuksia. Koulukeskuksen 1.vaihe maksoi noin 11 miljoonaa. Valtio osallistui 3,2 miljoonalla, joten Teuvan kunta käytti hankkeeseen 7,8 miljoonaa. (Nyt on meneillään remontoinnin 2. vaihe.)

Myös Äystön päiväkotiratkaisu vuonna 2012 osoittaa päättäjiltä kovakorvaisuutta kuntalaisia ja lähidemokratiaa kohtaan, sekä lyhytnäköisyyttä. Edellinen kunnanhallitus ratkaisi Äystön päiväkodin tilatarpeen väliaikaisesti vuokraamalla silloiselta puheenjohtajaltaan kiinteistön. Kuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt voi puhua jälkiviisaudesta, mutta jo silloin oli tietoa vaihtoehdoista saatavilla. Kuntalaisia vain ei haluttu kuulla. Viisi vuotta vuokrasopimusta ja 222 000 euroa.

Yhteenvetona voi todeta, että kouluverkon päätöksenteossa on korostunut virkamiesohjaus. Suomen perustuslaillinen oikeus vaikuttaa oman elinpiirinsä asioihin on toteutunut sitä huonommin, mitä kauempana kirkonkylästä kuntalaiset ovat asuneet. Huolimatta koneälyn lisääntyneestä roolista opetuksessa, maamme peruskoulun opetussuunnitelma on uudistuksen tarpeessa. Yhtenäiskoulun rehtori Reijo Sjöblom ilmaisi tämän osuvasti tavoitteena päästä pois koulujen seinien sisältä, oppimaan ympärillä olevasta elämästä. Tämä metodi on kautta aikain ollut käytössä kyläkouluissa. Sinänsä on hieno huomata, että aika on muuttunut, ja kyläkouluistamme jo vuosia sitten esitettyjä vahvuuksia ja toiveita otetaan nyt huomioon vielä jäljellä olevien kyläkoulujen yhteydessä.

 Eliisa Panttila

kunnanvaltuutettu

Hyvää itsenäisyyttä Suomi

Sunnuntai 7.12.2014 klo 12:03 - Eliisa Panttila

Itsenäisyyspäivän mellakointi muistutti taas siitä, kuinka tärkeää on kansakuntamme viime vuosina reevenneen eriarvoisuuden rauhanomainen ratkaisu.

Yhteiskuntamme on kehitysvaiheessa, jossa on otettava suuri siivilä, ja siivilöitävä vuosikymmenten aikana kertyneet rakenteet. On reilusti purettavaa, se tuo sekä säästöjä että helpottaa yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta. Käydään perusteellinen arvokeskustelu. Eli kumpi on tärkeämpää, vanhuksille useampi vaippa päivässä vai kunnan verovaroin ylläpitämä jäähalli. Lisää hyvinvointia pienyrittäjyydestä vai kallis toimeliaisuutta tukahduttava valvontakoneistomme. Turvallinen elämä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia maaseudulla, vai ihmisiä, kotieläimiä ja yritteliäisyyttä kiusaavat byrokraatti- ja susilaumat, joita ei saa omassa elinpiirissään rajoittaa. Pienet yritykset jotka kierrättävät hyvinvointia maassamme vai suuryritykset, jotka tuettuina varoineen karkaavat maastamme. Tasapuolinen alueellisesti jakautunut hyvinvointi vai kaikessa suurempiin yksiköihin pakottaminen.

Mitkä ovat yhteiskuntamme perustehtävät? Mikä on kunnan rooli? Kunnille on turvattava riittävät resurssit selviytyä tehtävistään. Priorisointi on tehtävä, vaikka se tekisi kipeää eliitti- ja virkamieskoneistossa. Meillä on riittävästi rahaa tärkeimpiin asioihin: lapsiin, vanhuksiin, omaan ruuantuotantoon. Meillä ei ole varaa tuhlata ylimääräisiin kaupunkimetroihin, suurtunneleihin, eliitin kulttuuripalveluihin tai muiden EU-maiden virheiden maksuun. Kestävä uudistaminen alkaa ruohonjuuritason tekijöistä ja hedän kokemustensa arvostamisesta. Motivaatio kasvaa, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman elämän asioihin.

Pienyrittäjyys ja maaseutuyrittäjyys pitävät maamme elossa, eivät sijoittajiaan palvelevat suuryritykset. Tukea on annettava pienyrittäjille: kiinteät kulut ja verot astuvat voimaan vasta perustoimeentulosumman ylittyessä. Kansalaistulo ja työn käsitteen laajentaminen kaikkeen yhteistä hyvää edistävään toimintaan ovat vakavasti harkittavia. Yritteliäisyyden esteenä oleva kallis valvonta ja sääntely puretaan, vain yrittäjyyttä palvelevat toiminnot säilytetään.

Poikamme Onnin muistolle

Perjantai 19.9.2014 klo 18:04 - Eliisa Panttila

Olit kotimme kirkas tähti, mi valoa siihen loi. Sinun kanssasi paljon lähti, mitä kukaan ei korvata voi. (Eino Leino)

Lapsi voi olla lyhyen elämänsä aikana suurempi vaikuttaja kuin moni pitkän iän elänyt aikuinen. Lapseni jälki on rakkauden jälki. Kaikkien vaiheittesi ylle jäi valoa. Onni oli pieni ihminen mutta suuri mies, sanoi ystävämme Liisa. Onni on ilon lapsi, valon lapsi, kultatukka kiharapää. Jumalan rakkauden lähettiläs. Pulppusit iloa ympärillesi. Jätit monen sydämeen lähtemättömän jäljen. Emme ymmärrä miksi Sinun piti sairastua yllättäen vakavaan aivokasvaimeen. Ja lähteä meidän luotamme, kuolla jo 6-vuotiaana. Moni kysymys elämässä jää avoimeksi.

Tietenkin hoidimme Sinut kotona, sillä halusimme Sinun tuntevan sairaanakin olosi turvalliseksi ja rakastetuksi. Äiti ja isä ei koskaan hylkää, kuulumme aina yhteen. Opettelimme mielellämme sairaanhoitajan taitoja isäsi kanssa, ja haimme kotiin lainaksi lasten sairaalasängyn sekä hoitolaitteita, jotta Sinulla olisi mahdollisimman hyvä olla. Vietimme tiiviisti yhdessä reilun vuoden, meidän perhe. Teimme yhdessä paljon mukavia asioita, mahdollisuuksiesi mukaan. Pikku keksijä ja laivansuunnittelija pääsi monelle iloiselle laivamatkalle, lentämäänkin. Vaikka teimme parhaamme, jäimme Sinulle rakkaudessa velkaa. Lapsi rakastaa ehdoitta vanhempiaan. Siksi vanhemmat jäävät aina lapselleen velkaa rakkaudessa.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
(Eino Leino)

Näemme Sinut kipeästi kaikkialla ympärillämme: kotona, pihalla, legoissasi, tyhjissä kengissäsi, vaatteissasi, yhteisillä retkillä, tutuissa paikoissa, marjametsässä, autossa. Pienestä pyörätuolistasikin on vaikea luopua. Voi kuinka monet kymmenet, sadat kilometrit me kanssasi kärryyttelimme. Kiitos lapseni kun opetit minulle miten täällä eletään täysillä viimeiseen henkäykseen saakka. Kiitos kun näytit elämälläsi, mikä elämässä on tärkeintä. Kaipaamme Onni Sinua suunnattomasti; äiti, isä ja pikku vanamonnuppu.

Kiitos rakkain poikamme, kiitos seitsemästä yhteisestä onnen vuodesta.