Yhteystiedot

Teuvan Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen

Eliisa Panttila
puh: 050-570 8243
eliisa.panttila(at)gmail.com


Kerro kerro kuvastin

Tiistai 13.5.2014 klo 23:37 - Eliisa Panttila

Mitä näet katsoessasi peiliin? Näetkö arvosteltavaa? Näetkö arvostelijan itsensä? Onko suupielet tyytymättömästi alaspäin? Vai oletko onnekkaasti oppinut katsomaan itseäsi kannustaen, arvostaen ja kiittäen? Oletko lähimmäisenä(si) armollinen vai armoton?

Hyi mitä kiusallisia kysymyksiä, hyppään äkkiä ajattelematta yli.

Itsensä kohtaaminen ei ole helppoa tai miellyttävää. Silti itsensä tunteminen on viisauden alku. Vanhempana, päättäjänä. Ihmisenä. Tunne itsesi, anna arvo toisellekin. Myös itsenäinen ajattelu näyttää olevan useimmille vaikeaa. Mahdollisuus itsenäiseen ajatteluun ja mielipiteenvapauteen on syy siihen, että perussuomalaisissa on myös meitä valistuneita, rohkeita naisia. Vähätteletkö mielelläsi? Aikuisen on viisainta ottaa asioista selkoa itse eikä tyytyä määkimään laumassa. Tänä päivänä on hyviä mahdollisuuksia itsenäiseen tiedonhankintaan. ”Älkää tuomitko sen mukaan miltä jokin näyttää. Tuomitkaa oikein.” opasti maailmanhistorian merkittävimpiin kuuluva elämänviisauksien laukoja. No uskontoa ja politiikkaa ei ainakaan saa sekoittaa. Entä jos onkin vain yksi kokonainen todellisuus? Kestätkö todellisuutta?

Teuvalla valtuusto työstää paraikaa yhteistä ajatusta siitä, mihin olemme menossa. Yhteisiä tavoitteita. Teuvan säilyttäminen elinvoimaisena tuntuu olevan kaikille yhteinen tavoite. Miten Sinä kehittäisit kotikuntaasi? Valittaminen on helppoa, mutta viisaampaa on yhdessä yrittää saada asioita paremmalle tolalle. Se vaatii tietenkin hieman viitseliäisyyttä ja itsensä likoon laittamista. Ja tänä päivänä myös sitä, ettei anna valtionhallinnon poukkoilusta johtuvan hätäännyksen ja toivottomuuden vallata mieltä, vaan koettaa keskittyä oleelliseen.

Olen onnekas, sillä ympärilläni on paljon hyviä, aitoja ja kannustavia ihmisiä. On minullakin kokemuksia myrkynkylväjistä ja juorunkeittäjistä. Pyrin itse katkaisemaan asiattomat puheet ja jättämään ne sitten omaan arvoonsa. Täällä olen huomannut kuinka hyvä kello kauas kantaa ja paha toisinaan vielä kauemmas. Pahaa on tavallaan helpompi edistää kuin hiljaista hyvää, sillä vain paha käyttää kovia aseita. Kumpaa Sinä edistät elämässäsi? Kirkonkylässä asuvat tuttavat kertovat että täällä tuomitaan, arvostellaan, vähätellään ja kadehditaan. Erilaisuutta ei oikein siedetä. Kuinka kapea on teuvalainen ”normaaliuden” mitta? Olisikohan täällä syytä laajentaa näkökenttää, jos ei kestetä sitä että tyttölapsi leikkii nukkien sijasta dinosauruksilla, poika sanoo hassusti ärrän tai setä on valinnut väärän puolueen? Miksi täällä annetaan niin paljon kielteisiä viestejä? Tässä on jokaisella kuntalaisella peiliin katsomisen paikka. Millaista maailmaa minä luon ympärilleni?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäinen ajattelu, elinvoimaisuus, kunnan kehittäminen

Ajatuksia kyläkoulusta

Lauantai 15.3.2014 klo 22:51 - Eliisa Panttila

Kyläkoulumme on taas hätäisesti hutaistu säästölistalle. Taistoon siis kylämme ainoan palvelun ja elämänlaadun takaajan puolesta! Alla muutamia argumentteja.

Norinkylä tarvitsee koulunsa, sillä kylän lapsilla on kunnassa kaikkein pisin matka kirkonkylälle. Ja monesta muusta syystä:

Koulu turvaa elämänlaadun kylässä. Oma koulu yhdistää kylän asukkaita, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki edistää kuntalaisten terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Koulu pitää Norinkylän asukasmäärän ja ikärakenteen suotuisampana kuin mitä se olisi ilman koulua. Tämä on luonnollisesti Teuvankin etu.

Jos koulujen lakkauttamista päädytään kuitenkin valmistelemaan, ensin on kuultava koulun lapsia ja kyläläisiä. On selvitettävä koulun arvo 1) oppilaalle 2) yhteisölle ja 3) paikalliselle taloudelle. Miksi? Koska koulu on Norissa koko kylän ainoa julkinen palvelu. Lasten opinahjon, päivähoitopaikan ja ainakin kahden teuvalaisen työntekijän työpaikan lisäksi koulu on kaikkien kokoontumis- ja äänestyspaikka. Eli edistää osallisuutta ja paikallisdemokratiaa ja osaltaan ehkäisee syrjäytymistä. Laskelmissa on huomioitava kaikki tekijät välillisine vaikutuksineen.

Koska lähikoulu sitouttaa lapsia omaan kotikuntaansa, Norinkylään jää oman koulun käyneistä yrittäjiä sekä palkansaajia eli Teuvalle veronmaksajia. Tämäkin on huomioitava laskelmissa.

Muuttuvia tekijöitä on vaikea laskea etukäteen. Jos lakkautetaan kunnan viimeinen kylälle tarjoama palvelu, miten se vaikuttaa alueen tulevaan väestökehitykseen ja sitä kautta alueen työllistämismahdollisuuksiin tai yrittäjyyteen? Näin koulun lakkauttamisella on sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat kunnan verotuloihin.

Jos koulu on kylällä viimeinen palvelu ja se viedään pois, lapsiperheitä on luonnollisesti vaikea saada. Teuva jää todennäköisesti vaille näitä perheitä.

Entä miten lasketaan rahassa se hyvä yhteishenki ja talkoohenki ja keskinäinen huolehtiminen, jota koulu ylläpitää kylässä? Jos voisimme muuttaa Norinkylän hyvän hengen rahaksi, olisimme varmasti seudun rikkaimpia kyliä Emoji

Täällä tätä olisi, kolmatta sektoria, olemassa oleva toimiva yhteisö. Kuinka paljon tarjotaan?

Pelkään että kustannussäästöt koulun lakkauttamisesta ovat vain toiveajattelua ja kertasäästö paperilla, mutta pitkällä aikavälillä ei säästöjä synny. Ja meidän on ajateltava tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä ja niitä vaatimattomia lukuja jotka paperilla näyttävät säästöiltä.

Suuri osa "säästöistä" sulaa tien päälle. Kuka uskoo kuljetuskustannusten laskuun tai pysähtymiseen tulevaisuudessa? Lisäksi näin osa opetukseen varatuista rahoista menisi kumipyörien päällä kulkemiseen, eli itse lapsen sivistykseen jää vähemmän rahaa kuin lähikoulussa.

Toivottu kustannusten lasku ei näy ainakaan opetushallituksen tilastoissa vuosilta 1999 - 2006. Koulujen määrä väheni 17 prosenttia, mutta menot kasvoivat 46 prosenttia.

Meillä Norissa kaikki kulkevat nyt omin voimin koulumatkansa. Tämä edistää lasten terveyttä ja kuntoa, koulumatkaliikunta. Ylipaino ei ole ongelma. Karkkikauppaankaan ei pääse koulun jälkeen kuten kirkonkylällä, joten on myös huomioitava kyläkoulun myönteinen vaikutus hammasterveyteen. Nämäkin pitää huomioida laskelmissa.

"Pienten koulujen sulkemiselle ei ole olemassa laatuun liittyviä syitä. Pienet koulut ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin suuret, mikä on otettava huomioon koulujen tulevaisuudesta keskusteltaessa." (Professori Eero Uusitalo ja Peter Backa esipuheessaan Cynthia Reevesin tutkimuksesta Pieni on parempi - pienten koulujen laatu tutkimusten valossa.)

1 kommentti . Avainsanat: kyläkoulu, kyläyhteisö, pienen koulun sulkemisuhka

Kuntasoppaa

Keskiviikko 11.12.2013 - Eliisa Panttila

Mauri Kuusisto arvelee Kauhajoki-lehdessä (4.12.) kunnanvaltuuston päätöksen selvittää kuntaliitosta Kurikan kanssa syntyneen vain halusta ”näpäyttää yhtä puoluetta”. Tämä ei pidä paikkaansa. Ennemminkin taustalla on turhautuminen liikelaitoskuntayhtymään, jota emme ole yrittämisestä huolimatta kyenneet kehittämään haluttuun suuntaan. Jo kevään viimeisessä valtuustossa perussuomalaiset olisi ollut rajoittamassa kunnanjohtajan esityksen mukaisesti liikelaitoskuntayhtymän pyytämää lisämäärärahaa. Puolueidenvälistä kilpailua, nokittelua ja vanhojen ennakkoluulojen ylläpitämistä minun on oman sukupolveni edustajana vaikea ymmärtää. Kuten moni ikäiseni, näen päätöksentekoon osallistumisen yksinkertaisesti yhteisistä asioista vastuun kantamisena.

Kuntalaisen kannalta terveyspalvelut ovat toimineet varmasti pääosin hyvin, mutta iso organisaatio on vienyt päätöksentekoa etäämmälle ihmisten arjesta ja tulee hurjan kalliiksi. Hyvä kysymys varmasti on, pystyykö toinenkaan naapuri tarjoamaan sen enempää. Mutta maamme nykyinen hallitus painostaa kuntapäättäjiä hämmentämään kuntasoppaa tahtomaansa suuntaan. Kuntapäättäjät hääräävät kuntaliitosten parissa eivätkä ehdi liitoshuolissaan suunnitella elinkeinopolitiikkaansa. Maamme hallituksen toimet ilmentävät nyt huolestuttavasti enemmän harvainvaltaa kuin demokraattista toimintatapaa. Kapinointia lähivaikuttamisen puolesta soisi Suomenmaahan enemmän. Perussuomalaiset eivät hyväksy pakottamista kuntaliitoksiin. Kuten Anu Mäntylä valtuustossa ryhmäpuheenvuorossamme totesi, itsenäisyys on meille ensisijainen vaihtoehto. Myös yhteistyö karaktääristen rannikkokuntien kanssa olisi meille mieleistä, mutta ne eivät ole vielä kypsyneet yhteistyömahdollisuuksiin. Gustav Skuthälla Närpiöstä kirjoitti mielenkiintoisesti Teuvan ja Närpiön yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja arvomaailmasta (Tejuka 20.11.). Kuten rannikkokunnilla Närpiöllä ja Kaskisilla, myös Teuvalla on erityisiä ja arvokkaita ominaispiirteitä yhteisöllisenä maalaispitäjänä.

Kuntauudistusta ja sote-ratkaisua ei ole järkevää sitoa toisiinsa, kuten hallitus on tehnyt. ”Tilastot kertovat lahjomattomasti, että pienet kunnat järjestävät palvelunsa tehokkaasti ohuella organisaatiolla. Iso kunta käyttää palveluihinsa noin 20 prosenttia enemmän rahaa asukasta kohti. Hallituksen linjaus, että iso kunta on paras ja tehokkain, ei pidä paikkaansa. Siitä huolimatta se yrittää myös sote-uudistuksen varjolla painostaa kuntia yhteen”, toteaa Reijo Tossavainen. (PS 15/13). Ulkoaohjatusti tehdyt kuntaliitokset eivät palvele suomalaisia. Suomalaisia palvelevat toimivat lähiyhteisöt, joissa on mahdollista vaikuttaa omiin asioihin ja hoitaa asioitaan tuttujen virkamiesten ja työntekijöiden kanssa. Suomalaisia palvelee maltillinen sote-palveluiden kehittäminen, jossa luovutaan päällekkäisyydestä sekä liiasta paapomisesta ja sääntelystä. Kunnilla tulee olla riittävä vapaus hoitaa kuntalaistensa asiat toimivalla tavalla. Onko meille jo syntynyt poukkoilevassa keskusohjauksessa sellainen käsitys, ettemme enää osaa järjestää itse omia asioitamme?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, kuntaliitos, rannikko, yhteistyö

Paikallista ja tuttua tulevaisuutta

Sunnuntai 22.9.2013 klo 16:20 - Eliisa Panttila

Minua pyydettiin julkaisemaan puheenvuoroni, jonka pidin Teuvan valtuustoseminaarissa 9.9. Pohdimme yhdessä Teuvan suuntaa, ja minä juttelin tulevaisuudesta kylätoimijan näkökulmasta. Koetan nyt muistella ajatuskartasta puhumiani asioita. Koska ilmapiiri kokoontumisemme alussa tuntui lannistuneelta, muistutin että Teuva on menestynyt kunta. Teuvalla on onnistuttu monessa. Vasta kun valtio ohjasi kuntamme laajempaan sote-yhteistyökuvioon lähikuntien kanssa, näin ison laivan ohjaamisen opettelu onkin vienyt vuosia ja säästöjä. Vielä isomman yhteenliittymän apuun haikailu on epärealistista. Jos todellisuudessa olisi olemassa sellainen kuin ”vahva peruskunta”, Helsinkikin olisi taloudellinen ja tehokas. Mutta Helsinki ei ole taloudellinen ja tehokkaasti toimiva kunta.

 Kansalaiset kaipaavat elämältään turvallisuutta ja ennustettavuutta. Ongelmien yllättäessä on tärkeää tietää kenen puoleen kääntyä. Meillä maaseudun Teuvalla on edelleen voimissaan kanssakäymisen kulttuuri, jossa kansalaiset, paikallispoliitikot ja viranhaltijat tuntevat toisensa. Tällainen asetelma on erinomainen vahvuutemme. Tunnistammeko vahvuutemme, vai onko kiire muuttua joksikin muuksi, vieraaksi? Maaseudulla ei ole mitään hävettävää, täällä on kulttuurimme sydän ja keuhkot. Meidän on ymmärrettävä pitää kiinni kulttuurimme ihmislähtöisyydestä. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää saada vaikuttaa omaan elinpiiriinsä. Tämä on ydintä kylätoiminnassa ja kaikessa ihmislähtöisessä toiminnassa. Paikallisyhteisö mahdollistaa lähivaikuttamisen eli lähidemokratian. Arvostetaan ja käytetään sitä mahdollisuutta.

 Turvallisissa paikallisyhteisöissä on valoisa tulevaisuus. Paikallisyhteisö (kylä) osallistaa ja verkostoi jäseniään, mikä on tärkeä vastavoima syrjäytymiselle. Meidän kuntamme vahvuus on se, että osapuilleen kaikki kuntalaiset tunnetaan. Tämä mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan sekä sen, että ongelmiin on mahdollista puuttua ajoissa yhdessä. Vaikka meillä olisi millainen hyvinvointi-holhous-valtio, jokainen meistä on vastuussa myös lähimmäisemme hyvinvoinnista. Toimiminen yhteiseksi hyväksi aktivoi ja kasvattaa ihmisiä, antaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma edistää ihmisen terveyttä, pitkää elämää ja onnellisuutta. Oma paikallisyhteisömme Norinkylä on osoittanut kantovoimansa perheellemme tänä syksynä, kun 5-vuotias poikamme sairastui yllättäen loppukesästä vakavaan aivokasvaimeen. Turvallisuudentunnetta hurjassa elämänmuutoksessamme on tuonut kokemus siitä, että yhteisömme huolehtii ja kantaa meitä kaikin tavoin. Tämä on pääomaa, jota ei rikkainkaan pysty ostamaan.

 Osallistuneille sekä Teuvan uutterille yrittäjille kiitos panoksestanne päivään.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähidemokratia, paikallisuus, kylät

Teuvan kylien yhteistoimintaryhmä

Sunnuntai 26.5.2013 klo 23:11 - Eliisa Panttila

Kuulin viime syksynä Päntäneen kyläseminaarissa Ilmajoen mainiosta kylien yhteistoimintaperinteestä. Pidän Ilmajokea menestyksekkäästi asiansa hoitaneena, erittäin vetovoimaisena kuntana. Eikä vähiten sen vuoksi, että siellä on toiminnassa 12 virkeää kyläkoulua. Kuntaa on kehitetty muutenkin kokonaisvaltaisesti, paikallisdemokraattisesti, kyliensä summana.

Kiinnostuin siinä määrin Ilmajoen sisäisestä yhteistoiminnasta, että aloin kaivata vastaavaa meille Teuvallekin. Sainkin ilokseni asiaa esillä pidettyäni valtuudet ryhmän kokoonkutsumiseen. Teuvan kylien yhteistoimintaryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa viime viikolla 13.5.13 Norinkylässä. Kokemus oli hyvä, sillä rakentavalle vuoropuhelulle ja kannustavalle yhteistyölle on tilausta. Uutta koulukeskusta lähellä olevissa kylissä tehdään surutyötä oman rakkaan kyläkoulun toiminnan päättymisestä. Meidän on tärkeä luoda avoin yhteistyö kylien välille, jottei kateus pääse nakertamaan voimavarojamme. Paikalla olivat edustajat useimmista kylistämme, valtuuston jäseniä sekä kunnanjohtaja. Ilmajoen mallista meille oli kertomassa Ilmajoelta lähtöisin oleva kyläasianaisemme Tuija Takamäki Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä.

Kuntien elinvoimaisuutta tutkinut Eero Holstila totesi Kuntalehdessä 16.5. että kunta ei ole tärkein toimija, kun luodaan menestyvää ja kasvavaa kuntaa. Tärkeimpiä toimijoita ovat asukkaat ja yhteisöt. " Luovat asukkaat synnyttävät kuntaan yrityksiä ja työpaikkoja." On hyödyllistä kehittää kuntaa alueellisestikin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Yritystoimintaa, rakentamista yms. kunnassamme ei saa vaikeuttaa kotikutoisella byrokratialla. Kunnan viranhaltijoilla olisi tärkeää olla sellainen asenne, että miten voin helpottaa, auttaa ja kannustaa asiakasta mahdollisimman hyvin. Näin olen tottunut ajattelemaan kylätoimijana. Sen sijaan että viranhaltija etsisi virheitä tai käyttäisi valtaansa rehdin toiminnan hankaloittamiseen. Luodaan yhdessä suotuisa ilmapiiri kuntamme kehittämiselle. Jos haluamme elää vauraassa ja itsenäisessä kunnassa, meidän on toiminnassamme ajateltava kotikuntamme etua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säästötalkoisiin osallistumista sekä omien palveluyritystemme hyödyntämistä mahdollisimman tarkoin. Meillä Teuvan päättäjillä ja viranhaltijoilla on erityinen velvollisuus etsiä tarvitsemamme aina ensin kotikunnasta. Tämä edellyttää luonnollisesti kykyä tiedostaa valintojemme seurauksia. Näin toimimalla voimme myös kehittää palvelutarjontaa. Tällä hetkellä Teuvalta saa lähes kaikkea tarpeellista, ja kulttuuritarjonnassa huikeasti yli maan keskiarvon. Kotikuntasi menestyksestä päätät Sinä tämän päivän asenteillasi ja valinnoillasi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teuvan kylät, yhteistyö paikallisdemokratia, Ilmajoki

Kateudesta

Tiistai 9.4.2013 klo 12:42 - Eliisa Panttila

Kotikylä ja -kunta tarjoaa minulle turvallisen kotipesän lisäksi runsaasti mahdollisuuksia kehittää kykyjäni ja lahjojani. Täällä olen oppinut alkeet taisteluun tärkeiden asioiden puolesta. Kantamaan vastuuta ja näkemään vaivaa yhteistenkin asioiden eteen. Olen saanut täällä roppakaupalla hyvää elämältä, ja olen siitä kiitollinen.

Moni kuntalainen on kertonut minulle kokeneensa kadehtimista. Minä luulin tähän saakka jotta pohojalaaset ei juuri kadehdi, ainakaan muuten kuin pistämällä itse paremmaksi. Nyt olen itsekin yhdistänyt joitain kokemuksiani kateudesta johtuviksi. No, sääliä saa ilimaaseksi mutta kateus on ansaittava. Kateus on pahaa silloin, kun se keskittyy toisen satuttamiseen. Kateus muuntuu hyväksi silloin, kun sen kääntää itsensä kehittämiseen. Kateus kertoo jotakin siitä, mitä itse kaipaan. Siis töihin! Kukaan ei saa ilmaiseksi sitä hyvää, jota elämällä on antaa. Pitää tehdä kaikkensa saavuttaakseen päämääränsä, unelmansa, tavoitteensa. Täysillä eläminen on omien tavoitteiden ja unelmien suuntaisesti toimimista ja vaivan näkemistä. Täysillä eläessä ei jää juuri aikaa kadehtimiseen. Siis töihin itsemme kehittämiseen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsensä kehittäminen, kateus

Rohkeita päätöksiä

Keskiviikko 6.3.2013 klo 7:00 - Eliisa Panttila

Pienten puolueidemme viime vuoden viimeisessä valtuustossa heittämä haaste LLKY:stä eroamisesta otettiin käsittelyyn maanantain valtuustokokouksessa. Asian työstämisen seurauksena myös kokoomus oli asettunut perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien aloitteen suuntaisesti. Valtuustossa tehtiinkin rohkea päätös alkaa selvittää eroa LLKY:stä ja terveydenhuollon yhteistyömahdollisuuksia Rannikko-Pohjanmaan kuntien kanssa. Lisäksi selvitetään terveydenhuollon yhteistyömahdollisuus Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka-suuntaan. Pidän jälkimmäistä suuntaa liian kaukaisena. Iloitsen valitsemastamme mahdollisuudesta selvittää isenäisten kuntien yhteistyötä terveyspalvelujen turvaamisessa rannikkokuntien Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki kanssa. Teuvan kuntalaisten ja kunnan etu on, että tämä vaihtoehto selvitetään nyt perusteellisesti. Esteenä ei saa olla kieliennakkoluulot tai vanhat asenteet. Nähtäväksi jää, miten päätöksemme vaikuttaa Isojokeen ja Karijokeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rannikkoyhteistyö, terveydenhuolto

Ensimmäinen valtuustoistunto

Tiistai 29.1.2013 klo 19:30 - Eliisa Panttila

Eilen oli ensimmäinen kunnanvaltuustoistuntoni. Minulle jäi myönteinen kuva tilaisuudesta, ja olin tyytyväinen istumapaikkaani kahden reippaan yhteistyökumppanin, Mäntylän Anun ja Kiviluoman Juha-Matin välissä. Otin alussa kunnanhallitusta asetettaessa puheenvuoron ja kiipesin reippaasti puhujanpönttöön esittämään seuraavan asiani:

"kohdassa 7 § Kunnanhallituksen asettaminen

esityslistan sivu 10, kunnanhallitukseen vaalikelpoisuuden määritelmästä,

3. kohdassa kuntalaissa todetaan, ettei kunnanhallituksessa voi toimia henkilö, joka on ”vastuullisessa tehtävässä -- liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa”. Koska kunnanhallitus päättää vuokra-asioista, on kyseenalaista että hallituksen jäsenenä on henkilö, joka toimii vuokranantajana suhteessa kuntaan. Tällaisia kytköksiä saattaa olla kunnassamme enemmänkin, ja ne on jatkossa vähintäänkin tiedostettava ja avattava tarkastelulle."

Loppuaika kokouksessa lautakunta- ym.paikkojen nimeämisen jälkeen käytettiin LLKY:n ohjeistamiseen. Kunnanhallituksen esityksen mukaan haluamme liikelaitoskuntayhtymän muutettavan tavalliseksi kuntayhtymäksi. Tavoitteena olisi tasa-arvoisuus jäsenten kesken ja hallinnon keventäminen. Toisin kuin hallitus ehdotti, emme halunneet luopua Teuvalla meille tärkeistä lähipalveluista ja lääkärien ym. apuvälineistä röntgenistä, labrasta ja ultrasta. Säästöt on kohdistettava ensisijaisesti LLKY:n hallintoon eikä tekeviin käsiin. Ennen LLKY:ää Teuva järjesti sosiaali- ja terveyspalvelunsa toimivasti, joustavasti ja kustannustehokkaasti osin naapurikunnan kanssa, maan keskiarvoa edullisemmin. Nyt sama palvelutaso isossa liikelaitoskuntayhtymässä maksaa reippaasti enemmän, maan keskitasoakin enemmän. Ison rakenne on byrokraattisempi ja näin vähemmän joustava kuin pienen. Maksamme myös esitteet, bränditunnukset, jonotusautomaatit ja muut suuren systeemin jutut. Jos vielä olisi mahdollista löytää kahden tai muutaman pienen kunnan välinen yhteistyökuvio, se tulisi edullisimmaksi, ja olisi näin vielä em. kuntayhtymääkin houkuttelevampi vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: LLKY, kuntayhtymä, lähipalvelut

Hyvinvoiva kylä kunnan paras mainos

Keskiviikko 19.12.2012 klo 3:00 - Eliisa Panttila

Minusta Kauhajoki on varoittava esimerkki kyläkoulujen suhteen. Keskittämisvimmassa siellä lopetettiin väkivalloin toimivia yhteisöjä. Viimeksi surku Nummijärven pikku koululaisia! Ei mainittuja säästöjä, mutta kuntaansa pettyneitä perheitä paljon. Nyt kunta yrittää kohentaa imagoaan mainoskampanjalla. Kauhajokiset kyläkoulujen lasten vanhemmat julkaisivat ennen kunnallisvaaleja lehdessä nimilistan, jossa oli koulujen puolesta sekä vastaan äänestäneiden nimet. Lisäksi he halusivat kertoa esimerkkejä elävästä elämästä lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen, josta lainaan: "Lähikoulun aikana koko kylä kasvatti lapsia. Tutut aikuiset ohjasivat ja ojensivat heitä. Ongelmat ja ilot oli helppo jakaa. Nyt lapset ovat osa isoa kokonaisuutta, jossa edes lapset eivät opi tuntemaan toisiaan puhumattakaan aikuisista. Levottomuus ja juurettomuus ovat lisääntyneet. Olemassa olevat yhteisöt on hajotettu. Saman lähikoulun kaverukset käyvät nykyään kahdessa, jopa kolmessa eri koulussa. Kun lähikoulu päätettiin lakkauttaa meille luvattiin sujuvat koulukuljetukset. Esimerkki koulumatkojen kestosta: lähikouluun matkaa 8km ja kesto taksilla n.10 min. Lähikoulun lakkauttamisen jälkeen matka 12km, mutta nyt matka kestää 45min aamuin illoin. Linja-autonkuljettajan kasvatusvastuu alakoululaisen päivässä on jo aika suuri." Teuvalla ei ole varaa tehdä samaa virhettä kuin Kauhajoella. Kyläkoulujen tappolistoista on aina tehty säästölaskelmat, mutta kun niitä on jälkeenpäin kyselty, ei säästöjä useimmiten ole voitu osoittaa toteen. Sen sijaan on menetetty kotipaikkaansa sitoutuneita, tulevaisuuden toimeliaita kuntalaisia. Hyvinvoiva kylä on kunnan paras mainos, totesi Tuija Takamäki osuvasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyläkoulu, säästäminen, Kauhajoki

Uusia haasteita

Keskiviikko 21.11.2012 klo 12:08 - Eliisa Panttila

Kylläpä aika rientää. Isänpäivänä teimme Onnin kanssa ihanan retken läheiselle suolle. Ilokseni ja yllätyksekseni suo oli sen verran jäässä, että se kantoi minuakin. Löysin muutaman kourallisen karpaloita. Onni nautti valtavasti - luonto inspiroi lapsen heti vuoropuheluun, leikkiin. Ja tuo minulle hyvää mieltä.

Viime pyhänä meillä oli perussuomalaisten ensimmäinen koulutustilaisuus valtuustotyöskentelystä Seinäjoella. Mainiota että se oli näin heti alussa. Meitä opastivat muun muassa perussuomalainen varatuomari Lasse Lehtinen sekä Raimo Vistbacka. Meitä oli Teuvalta Heikin autolla matkassa Osmoa lukuunottamatta koko perussuomalaisten Teuvan valtuustoryhmä, eli Mäntylän Anu, Tuomelan Heikki, Tapanaisen Erkki sekä minä. Koulutuksesta saimme keskeiset ohjeet oman valtuustoryhmän perustamiseen ja toimintaan. Perustamisen yhteydessä kaikki valtuustoryhmän jäsenet sitoutuvat valtuustotyöskentelyyn, jossa aina ennen valtuuston kokousta keskustellaan esillä olevat asiat yhdessä. Perussuomalaisilla ei ole valtuustotyöskentelyssä ryhmäkuria, mutta "valtuutetun on esitettävä aikomansa valtuustoaloite valtuustoryhmän kokouksessa hyväksyttäväksi ennen valtuustoaloitteen jättämistä" (Perussuomalaisen valtuustoryhmän säännöt 2011, 17 §). Näin ei ole aina menetelty, mutta nyt on aika alkaa rakentaa uskottavaa yhteistyöpohjaa valtuustotyöskentelyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustotyöskentely, uskottavuus, yhteistyö

Kotisivujeni jatkosta

Keskiviikko 7.11.2012 klo 11:54 - Eliisa Panttila

Mietin, mitä näiden ehdokassivujeni kanssa tekisin. Niiden ylläpito päättyisi vuodenvaihteessa. Ajattelin, että olisi toisaalta sääli hukata sivut, joiden eteen olen nähnyt vaivaa. Sainkin palautetta, jossa toivottiin minun säilyttävän sivuni yhteydenpitovälineenä äänestäjiini, ja aionkin jatkaa kotisivuni ylläpitoa. Kirjoittelen tänne jatkossa ajankohtaisia asioita kotikuntaamme ja luottamustehtävääni valtuustossa liittyen, ja otan mielelläni vastaan palautetta, ajatuksia ja ideoita. Yritän päivittää kotisivujani noin kerran kuussa. Tervetuloa vakivieraakseni!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteydenpito, keskustelu, ajankohtaiset asiat

Vaalipäivä

Maanantai 29.10.2012 klo 12:17 - Eliisa Panttila

Eilinen vaalipäivä oli jännittävä. Vaikka välillä kyllä unohdin ajatella koko kuntavaaliasiaa, kun tein pitkän työpäivän kaksine työmatkoineen Karijoelle. Omasta kylästämme äänet olivat tiukalla, johtuen varmasti puolueestani. Mutta niin vain tulin ensikertalaisena valituksi! Kiitoksia siis lämpimästi jokaisesta äänestä. Ja kuulemisiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit 2012

Perussuomalaisten maaseutuohjelma

Torstai 25.10.2012 klo 7:59 - Eliisa Panttila

Perussuomalaisten sivuilla kannattaa käydä tutustumassa puolueen maaseutuohjelmaan 2011. Se on laajempi ja perusteellisempi kuin muilla puolueilla. Esimerkiksi kyläkoulut on huomioitu arvostaen. Maaseudun tiet nimetään menestystekijäksi, joten niistäkin on huolehdittava. Byrokratian ja kaiken muun kaupungista tapahtuvan kyykytyksen, sääntelyn ja syyllistämisen vähentämisen tarve tiedostetaan. Maaseutuohjelmasta välittyy maaseudun elämän asiantuntemus ja arvostus. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on fiksu mies. Hänkin on lukenut PS:n maaseutuohjelman, ja toimii yhdenmukaisesti sen kanssa. Tästä iloitsen, ja toivon perussuomalaisten ja keskustan lisääntyvää yhteistyötä - arvot ovat kuitenkin pitkälle yhteiset.

1 kommentti . Avainsanat: maaseutuohjelma, kyläkoulu, keskusta, arvot

Uusia tuulia

Lauantai 20.10.2012 klo 21:19 - Eliisa Panttila

Kiitos yhteydenotoista. Minun on syytä selventää edellistä kirjoitustani: olen kiitollinen Teuvan keskustan valtuustoenemmistölle itsenäisestä kunnasta sekä kyläkouluistamme. Mutta minulla ei ole tarvetta myötäillä keskustaa. Minulla on selkeitä arvoja ja näkemyksiä, joista pidän kiinni. Kaikesta ei voi tehdä kompromisseja, kuten valtiontasolla PS:n suhtautuminen velkaisten maiden hyysäämiseen osoitti. Kreikan velkoja Saksa on tyytyväinen saamisiinsa, mutta tavalliset kreikkalaiset elävät pitkitetyssä kurjuudessa. Haluan kuitenkin ylläpitää ja hakea yhteistyötä keskustan kanssa, sillä hyvä tulevaisuus on yhteistyön tulevaisuus. Toivon että vahvakin erimietä oleminen mahtuu yhteistyöhön ainakin useimpien kanssa. Kuten Sofi Oksanen osuvasti totesi, meidän suomalaisten olisi tärkeää oppia olemaan kohteliaasti eri mieltä. Riideltävä asioista sörkkimättä toisen persoonaa.

On myönteistä huomata, että meitä on nuorehkoa sukupolvea eri puoluetaustoista, jotka emme ole enää niin puoluesidonnaisia. Arvomaailmamassammekin on paljon yhteistä. Uskoisin yhteistyön sen vuoksi luonnistuvan meiltä paremmin kuin osalla vanhoista päättäjistämme on vaikuttanut onnistuvan. Kunnanallituksessa muiden puolueiden edustajat ovat minusta kulkeneet jotenkin kokoomuksen pillin mukaan. Onneksi valtuusto on tasapainottanut. Kunnanhallituksen soisin tuulettuvan vahvasti. Teuvalle tarvitaan lisää uskoa ja toivoa tulevaisuuteen, ja rohkeutta tehdä asioita omalla tavalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvot, yhteistyö

Tavoitteena rehellinen kuntayhteistyö

Perjantai 12.10.2012 klo 11:58 - Eliisa Panttila

Tavoitteena rehellinen yhteistyö

Lapsista ja vanhuksista huolehtimista ei kannata erottaa toisistaan, sillä ne ovat toisiinsa sidoksissa. Arvomaailma, johon lapsena kasvaa, heijastuu myöhemmin vanhuksista huolehtimisessa. Lapset elävät kyläyhteisössä vanhojen ihmisten rinnalla, ja saavat heiltä ohjausta ja huolenpitoa. Tästä seuraa luontaisena jatkumona myös vanhuksista huolehtiminen. Lapsi joka saa kasvulleen riittävästi tukea, kehittyy empaattiseksi ja haluaa huolehtia myös vanhemmistaan. Keskitetyt lapset suurissa ryhmissään keskittävät aikuisena vanhempansa, vanhukset ja sairaat.

Anu Mäntylä kirjoitti osuvasti kuntayhteistyöstä viime Tejukassa. Minäkin toivon rehellistä ja avointa yhteistyötä tuleville kuntapäättäjille. Rehtiä vuorovaikutusta, toisen kunnioittamista vaikka hän ei olisikaan samasta karsinasta. En arkaile kiittää keskustan valtuustojäseniä hyvästä yhteistyöstä ja kunnan oikeasta suunnasta. Kuntalaisen äänen on kuuluttava jatkossakin päätöksenteossa, ja kunnan sisäisen kaikkien kylien välisen yhteistyön on vahvistuttava. Kuulin ilokseni kirkonkylällekin kaivatun sitä samaa intoa ja yhdessä tekemisen meininkiä jota kylistämme löytyy. Yhteistyöllä vähennämme kateutta ja kilpailua, ja edistämme ponnisteluja kunnan yhteisen hyvän eteen. Jos usko Teuvan valoisaan tulevaisuuteen itsenäisenä kuntana on sammunut, on parempi olla tunkematta päättäjän pallille. Ja lopuksi, ajattele itse, ajattele yli rajojesi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteistyö, lapset, vanhukset, kunta

« Uudemmat kirjoitukset